Mitähän helvettiä sitä tuli äsken luettua? :)
Aika lailla ajatuksia pyöri päässä tämän tekstin aikana. Aluksi oletin luonnollisesti tarinan sitoutuvan jotenkin yleiseen realismiin, mutta luovutin pian ja heitin kriittiset ajatukseni romukoppaan. Tämä oli selkeästi jonkinlainen omalaatuisella kyynisellä huumorilla täytetty absurdi. Uni. Tarina on sellainen jonka lukija joutuu ottamaan vastaan siten, kuin kertoja sen on vastaanottanut. Hahmot olivat kaikki tunteettomia mulkkuja, mutta sellaisella tavalla joka sai lukijan positiivisesti ihmettelemään. Jotenkin välittyi myös fiilis, että tähän tekstiin ei ole kovinkaan kauaa paneuduttu.
Ei tätä kovinkaan vakavasti voi ottaa. Ei varmaan ole tarkoituskaan? Miksi Japo on häpeällinen nimi?
Omalaatuinen teksti, jonka päätteeksi ei kuitenkaan harmita vaan ihmetyttää.
- Toukka