 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Mielenkiintoiselta vaikuttava tarinan alku.
Alkuun kaksi kirjoitusteknistä juttua:
Kerronta on vähän töksähtelevää. Ainakin nuo lyhyet lauseet antavat sellaista vaikutelmaa. Uma teki sitä. Ja sitten tätä. Tähän tapaan. Jos haluat kehittyä kielellisesti, niin tuo olisi varmaan isoin huomio.
Sitten vähän häiritsi kun aika systemaattisesti oli sekaisin nykyaika ja mennyt aika. Tyyliin: Uma lähti jonnekin. Hän on aina halunnut jotain. Yleensä nämä pitäisi pyrkiä pitämään jompana kumpana, nyt niitä oli jatkuvasti sekaisin.
Sitten itse tarinasta.
Uneksijoiden Valtakunta vaikuttaa mielenkiintoiselta paikalta. Jännä mysteeri myös selvitettävänä, jota pohjustettiin hyvin jo heti alussa uutisella koomapotilaista, ja myöhemmin unizombeilla. Osasin yhdistää nämä toisiinsa jo siinä vaiheessa, ja sitten oli mukavaa lopussa saada vahvistus, että ne tosiaan liittyy toisiinsa.
Hahmoista ei ole hirveästi sanottavaa, koska heidän sisään tässä ei hirveästi mennä. Ehkä se ei olekaan tarpeellista, riippuu toki siitä millainen tarina tästä on tulossa. Mietin vain että tässä ei edes taidettu mainita sitä, että mikä Uman ja Elaquorin suhde oikeassa maailmassa on. Mutta ehkä se ei ole tämän tarinan kannalta oleellista, en tiedä.
Tuon unidemonin kanssa mietin, että jos se uhkaa syödä sielusi (kunnon ankeuttaja :D) niin eikö sellaisen kohdatessaan järkevä ratkaisu olisi vain vaikka viiltää oma kurkku auki, niin että sitten vain herää turvassa sielu tallessa. No, ehkä se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, vaikka kuinka tietäisi että unimaailmassa ei oikeasti kuole. Ja sitä ei muuten ole mainittu, että miten tuolta Valtakunnasta muuten pääsee takaisin oikeaan maailmaan, kuin kuolemalla.
