Luinpas jotain vähän vanhempia novelleja.
Tämä oli ihana, vähän pessi-ja-illusiamainen tarina. Hyvin ammennettu suomalaisesta mytologiasta. Lukijana todella samaistuin Miskaan ja Venlaan. Hyvin kuvailtu niin veden kuin metsänkin väki. Ja menninkäinen oli hauska. Joissain kohdissa oli hankala tietää ollaanko nykyajassa vai jossain takaumassa, vaikka takaumat taisikin olla aina imperfektissä ja nykyaika presenssissä, niin että sinänsä ne kyllä erotti.
Alun prologi tuntui vähän irralliselta. Olisin ehkä tykännyt enemmän jos siinä kerrottu info olisi ripoteltu sinne tänne mukaan tarinaan.