-Dialogi
Dialogi on mielestäni heikkoa ja käytät sitä enimmäkseen siihen että hahmot ilmoittavat halunsa/tavoitteensa tai selittvät asioita lukijalle. Dialogia kannattaisi käyttää hahmojen persoonallisuuksien ja hahmojen välisten suhteiden esittelemiseen ja siihen sekaan voi ujuttaa selityksiä ja hahmojen tavoitteita hienovaraisesti ilman että ne muodostavat kaikkien keskusteluiden perustat.
-Kerronta
Ongelmani kerronnan kanssa on sama kuin viime osassa mutta tässä se tulee paljon selkeämmin esiin ja vaikuttaa tarinan muihin osiin negatiivisesti. (lisää tästä hahmojen kohdalla) Kerronta vie kaiken tunteen tarinasta sillä emme milloinkaan näe kunnollisisa reaktioita, ajatuksia tai tunteita hahmoilta tarinan tapahtumiin liittyen.
-Kuvailu
Kuvailu on ihan hyvää muuten mutta taistelukohtauksissa sitä vosi mielestäni hieman parantaa. "Hän kaatui maahan ja kuoli." ei maalaa lukijalle kuvaa verisestä taistelusta yhtä hyvin kuin esimerkiksi: Veri roiskui miehen rintakehästä kun hän romahti maahan kiljuen tuskasta. Itse ainakin olen sitä mieltä että tuo tekee taistelusta paljon eloisamman tuntuisen.
-Juoni
Juoni vaikuttaa hyvin perinteiseltä ennustuksineen ja pahoine valtiaineen, joka ei mikään ongelma ole, jos sen toteuttaa omalla twistillään, eikä kirjoita pelkkää kopiota jo kuoleman partaalle kopioidusta tarinasta. Kaipaisin myös tarinassa enemmän tietoa siitä miksi tätä alkemistiruhtinasta vastaan kapinoidaan sillä en ole onnistunut löytämään tekstistäsi mitään mainittuja syitä siihen.
-Hahmot
Etenkin tapa jolla dialogia ja kerrontaa käytetään johtaa siihen, että hahmot jäävät todella pinnallisiksi ilman kunnollisia persoonallisuuksia. Hahmot ovat tälläisten pitkien tarinoiden tärkeimpiä osia sillä ne pitävät lukijat kiinnostuineina tarinaan ja hahmot ovat tässä tarinassa heikkoja.
Kerronta vie sinulta pois mahdollisuuksia kasvattaa hahmojasi ja näiden välisiä suhteita.
Esimerkiksi: Nim Harakka oli vapauduttuaan päättänyt etsiä käsiinsä Rautakasvon ja pelastaa veljensä. Sen sijaan että aloitat luvun näin, olisit voinut käyttää mahdollisuuden siihen, että näytät meille miltä Nimistä tuntuu veljensä kohtalon takia ja paljastat ehkä hieman heidän menneisyydestään. Se olisi voinut tehdä lukijastasi sympaattisen hahmojasi kohtaan, johon se että Nimin veli joutuu Rautakasvon valtaan ei riitä, sillä tuossa kohtaa lukija ei tiedä käytännössä mitään Nimin ja veljensä välisestä suhteesta. Tuohon ongelmaan olisi ainakin auttanut se aiemmassa arvostelussani ehdottama keskutelu Nimin ja jonkun toverinsa välillä. Nim olisi voinut keskustella hetken Rimin kanssa ennen väijytystä jolloin olisit voinut paljastaa hieman heidän persoonallisuuksistaan ja saada lukijan oikeasti tuntemaan jotain kun Nim menettää veljensä Rautakasvolle.
Myös tämä alkemistiruhtinas voisi hyötyä enemmästä ajasta tarinan sivuille.
Se mitä tarkoitan on se että olet käytännössä ilmoittanut meile Alkemistiruhtinaan olevan julma ja paha yksinvaltias mutta et ole esittänyt meille mitään todisteita siitä.
Jos kerrot minulle että tämä hahmo on paha, mutta et näytä sitä kun hän tekee jotain pahaa, niin hahmo ei ole tehnyt minuun minkäänlaista vaikutusta, joka saisi minut uskomaan tähän pahuuteen, joka johtaa siihen että tarinan pääpahis ei ole milläään tavalla pelottava tai uhkaava eikä se tee tästä kovin hyvää pääpahista.
Toivottavasti tämä arvostelu tuo selkeästi esille minun näkökulmani tähän tarinaan.
Tarkoitukseni ei ole millään tavalla keksiä syitä antaa tekstillesi huono arvostelu vaan uskon että nämä seikat oikeasti tekisivät tarinoistasi paljon parempia.