 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Aloitus määrittää pitkälti jaksaako lukea eteenpäin. Tässä olisi muutamia mietintöjä.
MILLAINEN PÄÄHENKILÖ: En voinut samaistua minäkertojaan, kun en ensimmäisessä luvussa tiedä onko hän mies vai nainen, ja minkä niminen hän on. Mitä lukija tietää järjestyksessä minäkertojasta ennen kuin hän tietää nimestä, sukupuolesta tai ammatista?
- Ei pidä juhlista, eikä vietä syntymäpäiviä
- Eristäytyvä sinkku eli yksinäinen susi
- pitää Mounicasta
- hänellä on valkoiset hiukset, joita hän häpeää
- huono viinapää
- huono koulussa keskittymisvaikeuksien takia
- Haptonin mustalammas
- 20-vuotias (TÄRKEÄ KERTOA ALKUUN)
- pitää äidin kaulakorua kaulassa
- ei oikein pidä lapsista
- villi lapsena, rauhallinen nykyään
- lapsena varas
- pitää lukemisesta
- ei rikas
- ei töissä (TÄRKEÄ)
Minäkertoja on ensimmäisen luvun perusteella varsin passiivinen toimija, mikä ei ole hyvä piirre päähenkilölle.
MILLAINEN MILJÖÖ: Mihin aikakauteen tarina sijoittuu? Tarina ei selvennä mikä aikakausi on meneillään. Leipä on pussitettua, joten aikakauden täytyy olla vähintään 1900-lukua.
ENSIMMÄINEN LUKU: Hyvissä tarinoissa aloitus tiivistää tai vihjaa millaisesta tarinasta on kyse. Jo ensimmäisessä lauseessa tai vähintään ensimmäisessä kappaleessa täytyisi esitellä koukku, jolla lukija saadaan kiinnostumaan. Onko tarinassa kyse Joshista? Jos ei, aloitus on väärä.
Ensimmäinen luku esittelee käytännössä päähenkilön ja että vampyyreita on olemassa ja ne saattavat olla uhaksi. Tavernan juhlassa vampyyrien uhka esitellään heikosti. (Tehokkaampi alku olisi esimerkiksi tarvernaan rämähtävä mies, joka huutaa peloissaan, että vampyyrit ovat lähikylissä! Jos miestä ei olisi uskottu, juhlat olisivat jatkuneet, mutta puheenaihe olisi vampyyrit ja niiltä suojautuminen.Päähenkilö olisi voinut kotiin tullessa tarkistaa oven lukon ja teljetä ikkunat, ihan kaiken varalta. Näin uhkan olisi saanut todemmaksi, lähemmäksi.)
Saatan analysoida loput luvut myöhemmin. Jatkahan kirjoittamista!
