Tervehdys, tässä palautetta kirjoituksestasi kuten pyysit. Pätkäsi on vähän liian lyhyt arviontiin, mikä toimii ja mikä ei.
Ensimmäisenä kiinnitän huomiota fantasia-armeijoiden ylisuureen kokoon: Ruusuvedellä kymmenen tuhatta miestä, Harmaamäellä viisisataa, Kontinkylällä kaksistataa. Kymmenentuhatta miestä on fantasiamaailmassa järjettömän iso armeija; Euroopassa Keskiajalla armeijat ylsivät maksimissaan kymmeneentuhanteen mieheen. Jos oletetaan, että näin kuitenkin on, valtakunnan koko tulisi olla muutama miljoona ja armeijan palkkaama valtio tulisi olla miltei vararikossa. Tässä hyvä artikkeli aiheesta fantasia-armeijan koko: http://www.writing-world.com/sf/hordes.shtml
Nimistä. Edmundista tuli mieleen C.S. Lewisin Velho ja leijonan Edmund; Rautakäsi siihen lisää mielikuva on geneerisestä badass-soturista tai armeijan henkilöstä. Koska Pakkaskuningasta ei kuvailla, nimestä tulee niin ikään mieleen Velho ja leijonan Kuningatar. En tiedä oliko tuo haettua; lukieassa nimet eivät mielestäni toimineet edellä mainituista yhteydestä johtuen.
Tempo on miellyttävä, vaikka eihän kappaleessa juuri muuta tapahtunut kuin kuvailua ja esittelydialogia. Ongelma on lähinnä siinä, että en erota kuka dialogissa puhuu, koska dialogin aikana ei ole auttavaa taustakuvailua ja -tekemistä ja muutama "hän sanoi" puuttuu.
"Minä olen vannonut palvelevani teitä, ja minulla on myös tietoa Rautakäsi kertoi. Jotenkin hassusti ilmaistu, ihan kuin pääasia olisi palvelussa eikä annettavissa tiedoissa.
Pätkäsi kaipaisi enemmän kuvailua armeijoiden eroista, tunnelmasta ja henkilöistä (Rautakädestä tiedetään että vain hänellä on musta rengaspaita). Eli syvällisempää otetta siihen mistä ollaan kertomassa. Lisää yksityiskohtia ja henkilökuvailua. Valitse myös näkökulmahenkilö äläkä hypi henkilöiden päästä toiseen.