Arvostelut käyttäjältä NinnuHolm

Olipa runollinen, mutta melko lyhyt kertomus.
Aihe oli hyvä ja omaperäinen, mutta lopun viittaus seimen lapseen sai tarinan vähän lässähtämään. Sen olisi voinut ilmaista, jollain toisella arvoituksellisemmalla tavalla.

Tarinasi sisälsi vahvoja tunteita ja harkittuja ilmauksia, joista pidin. Jossain määrin tekstiä oli jopa hieman raskasta lukea ja ikäväkseni se loppui heti kun pääsi vauhtiin.
Tässä olisi ainesta pidempäänkin kertomukseen, sillä aihe ja sen lähestyminen olivat mielenkiintoisia.

Hienoa kielikuvien käyttöä! Koska monet käyttämäsi ilmaisut ovat niin omaperäisiä, muuttaisin tuon turhan kuluneen "kaukana sivistyksestä", joksikin yhtä mehukkaaksi!
Tarina oli jotenkin unenomainen, Kafkamainen?
Pidin siitä, että maaliin tultiin sinne mistä lähdettiin.

Pidin tavasta käyttää lainauksia ja niiden sitomisesta tekstin juoneen.
Aihetta olisi voinut käsitellä pidempään ja tuoda enemmän esille kolunkin aiheuttamaa ahdistusta, sillä se on ilmeisesti itsemurhaan ajava tekijä? Lopusta saisi varmasti uskottavamman tuomalla rankemmin esiin kiusaamisen aiheuttamia negatiivisiä tunteita, joita äidin poismeno vahvistaa.
Teksti oli hyvällä tavalla runollinen! :)

Pidin tekstistäsi!
Alun viininmaistelu oli todella kiva kohtaus ja olit hyvin onnistunut luomaan siihen tunnelmaa!
Kelmeyden toistelu lamppukohdassa ja kuoleman toistelu peiliin katsoessa pomppasivat ehkä vähän häiritsevästi esiin.
Myös puhelinnumero 666 on vähän turhan kliseinen.
Pidin todella paljon siitä, miten kuljetit tarinan Mikaelin kuvailusta Budapestin takaumaan! Se oli kivasti keksitty :)

Meinasin juuri tulla hokemaan "näytä, älä kerro", mutta Lorenzia oli ehtinyt ensin :)
Eli novellille voi hyvin tehdä luonnoksen selittämällä, mutta tämän jälkeen luonnokseen kannattaa uppoutua ja miettiä miten tarinan voisi tuoda esille tekemisen ja kokemisen kautta.

Tässä linkki, josta löytyy ohjeita tekstin asetteluun ja hahmojen vuorosanojen kirjoittamiseen. Minulle se on ainakin ollut hyödyllinen.
http://haaveenakirjailijanura.blogspot.fi/2014/04/kirjoittamisesta-asetteluohjeita-1.html

Tarinassa on todella hyvä alkuasetelma ja siitä kehittyy varmasti jotain todella mielenkiintoista! :)

Luin tämän tekstin jo viikko sitten, mutta piti antaa sen hautua kunnolla, ennen kuin kirjoitan mitään kommenttia :)

Pidin tästä pätkästä paljon enemmän, kuin edellisestä! Nyt hahmot olivat jotenkin uskottavampia ja "ostin" heidän tunteensa ja sanansa mukisematta.

Nuoren naisen menneisyyden paljastaminen toi jotenkin todella hyvin selitystä hänen suhtautumiseensa Annaa kohtaan.
Olisiko sinisestä unesta, voinut kirjoittaa pätkän laulun sanoja, sen sijasta että paljastaa kappaleen nimen? Jos siis kyseessä on sininen uni niminen kappale?

Anna tuntui ehkä jopa hieman liian lämpimältä tässä kappaleessa, mutta se voi johtua vain siitä, etten ole lukenut sitä mitä näiden kappaleiden välissä on tapahtunut.

Pidin erityisesti myös tuosta lopetuksesta. Se oli jotenkin runollinen ja samalla hyvin konkreettinen :)

Samaa mieltä Lorenzian kanssa.
Hieno kielikuvilla kuorrutettu kertomus.
Kuurouden toiston lisäksi, omaan silmääni osui: "Ja kun aamuaurinko jälleen itkee verta punaisen väreissä..." Verestä kun tulee heti ajatus punaisesta, niin miksi sitä toistamaan? Riittäisikö "Ja kun aamuaurinko jälleen itkee verta" tai "Ja kun aamuaurinko jälleen nousee punaisen väreissä" tms? Pidin myös tekstin asettelusta! :)

Kielioppi- ja kirjoitusvirheet vievät huomion hyvältä vaikuttavalta juonelta. Tekstissä on paljon toistoa ja itsestäänselvyyksiä esim. "Avasin puisen, natisevan oven auki."

Kiva tarina ja yllättävä loppu! Oli jopa luettava uudestaan, jotta oivalsin mistä on kyse, mutta pidin tästä silti. Kertomus kulki omalla painollaan ja piti otteessaan loppuun asti.