 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| 9 kohdetta - näytetään 1 - 9 |
Tämä ei ole läheskään niin hyvä kuin tuo suomenkielinen runosi, jonka arvostelin. Tässä runossa ei ole mitään erityistä, ja englantikin on kömpelöä. Kiitos kuitenkin!
Hei!
Kiitos tästä runosta. En yleensä piittaa tällaisista, mutta taidokas peittometafora veti puoleensa. En ole ennen edes tajunnut metaforan taikaa. Viimeisessä kappaleessa on toistettu lakana-sanaa liikaa minun makuuni. Upea runo kuitenkin! Ja mukavan angstiton.
En tainnut ymmärtää tätä tekstiä. Aihe on sinänsä mielenkiintoinen, mutta tämä pätkä tuntuu keskeneräiseltä, tyhjältä ja suunnattomalta. Lisäksi tekstissä on muutamia melko häiritseviä kirjoitus- ja kielioppivirheitä (Sementtisetä? Tyhjää turisti?).
Kiitos kuitenkin!
Samaa mieltä kuin takethiswaltz. Kannattaa tosiaankin kokeilla, josko taipuisi haikumuotoon. Aiheeltaan tämä on nimittäin varsin haikumainen.
Aika hyvä, että elämä oli tärkeämpää kuin paskat jätkät.
Kiroilua omaan silmään liikaa, toisaalta taitaa olla tälläisissä piireissä ihan normaalia.
En tajunnut, miksi piti tunkea yliluonnollinen elementti näin realistiseen tarinaan. Olisin ratkaissut asian muuten.
Tuttu tunne. Paras resepti on kuulemma kirjoittaminen. Itsekriittisyys on kirjoittajan suurin vihollinen. Jos tykkää kirjoittaa, kannattaa kirjoittaa ulos paskatkin tekstit. Sitten on edes hiukan varautunut kuningasidean jalostamiseen. Ei aina tarvitse olla taiteilija. Tietenkin on helpompi sanoa kuin tehdä...
Aika hieno novelli. Tykkäsin erityisesti rehellisistä sanavalinnoista ja sisäisen maailman rosoisuudesta.
Kielellisistä puutteistaan ja kevyydestään huolimatta vallan mainio kesätarina! Voisit pienellä viilauksella kirjoitella pikku novelleja vaikkapa marketin hääkortteihin. Runot, vapiskaa!
Tässä on ihan kiva päähenkilö ongelmineen, joka ansaitsisi ympärilleen vähemmän kömpelön tarinan ja enemmän persoonallisuutta.
Ensinnäkin, kauppalista ei toimi ulkonäön kuvauksena. Valitse mieluummin muutama seikka hahmosta, joilla on jotain merkitystä tarinan kehityksen kannalta. Vielä parempi olisi, jos keskittyisit kuvaamaan elekieltä ja olemusta, jotka varmasti ovat merkittävä osa mykän tytön viestintää.
Toisekseen, teksti on täynnä kliseisiä ja haikailevia ilmaisuja, kuten "kuin metsälampien syvyydet", "kyynelistä kirkkain silmin" ja "auringon valo tuli äkkiä esiin pilven takaa". Korvaa ne jollain uniikimmalla tai kirjoita ihan suoraa tekstiä. Lisäksi, aisteja on muitakin kuin näkö ja kuulo.
Sitten se juonenkehitys. Tyttö on onneton ja masentunut. Sitten kaikki paranee ja hänestä tulee vieläpä lapsitähti. Eikö hyvässä lauluäänessä ja rohkeuden kerääntymisessä ole jo aika paljon ilonaihetta? Lisäksi, muuttumisella täytyy olla hintansa tai ainakin siihen täytyy liittyä riskejä.
Kaiken lisäksi päähenkilön persoonallisuus on pelkkää aurinkoa. Jospa hänessä olisi edes hitunen pimeyttä? Masennus ja alakuloisuus ei riitä hahmon viaksi, ellei siihen liity kohtuutonta itsesäälissä ja vihassa vellomista.
Viimeiseksi: Show, don't tell. Näytä, miten Celine vihaa syksyä, näytä, miten hänen koulukaverinsa ovat häntä syrjineet. Masennus on vahva tunne, jota ei usko todeksi vain sanan mainitsemisesta.
Vaikka annan näin alhaisen arvosanan, älä missään nimessä lannistu. Olit vasta 13-vuotias. Itse kirjoittelin tuon ikäisenä kammottavan sekavia ja ilkeämielisiä tarinoita. Tässä on positiivinen ja selkeä fiilis. Jatka kirjoittelua!
| 9 kohdetta - näytetään 1 - 9 |
