Ota peitto ja rakastele sitä kuin minua yöttöminä öinä
kun kukkaan puhkesimme ja satakielet lauloivat
suutelimme, halusimme parempaa
rakastellessasi minua olin tuo peitto
muotouduin liikkeidesi alla
painuin kuopalle ja vaivuin päällesi
huokailin liikkeidesi vesivanoissa
rypistyin ja lakosin kosketuksesta
hyväilit kangastani tavalla, jota kukaan ei ollut ennen tehnyt
ymmärsit kuinka kallis olen
johdattelit sormiasi säikeitäni pitkin hehkuvaan aarreaittaan jossa salaisuudet kaiverrettiin kultakolikoihin
samettia en ollut - puuvillaa pellavaa
annoit laskosteni kietoutua harteillesi, lanteille jumalaisille, kukkua elämää kuin käki kielen päällä
annoit myöten aalloille, uppouduimme toisiimme
sukelsimme uusille ulapoille
aaltojen lailla hyväilimme
ihanuuteen ajauduimme
ajelehtien uppeluksiin
tartuin sinuun kiinni uudestaan ja uudestaan kun lakanamme tahrasit
jäädessäsi päälle makaamaan lakanalle jota ei enää puhtaaksi saa
se ei siliä, olet jättänyt merkkisi minuun kaikkialle