Tässä on ihan kiva päähenkilö ongelmineen, joka ansaitsisi ympärilleen vähemmän kömpelön tarinan ja enemmän persoonallisuutta.
Ensinnäkin, kauppalista ei toimi ulkonäön kuvauksena. Valitse mieluummin muutama seikka hahmosta, joilla on jotain merkitystä tarinan kehityksen kannalta. Vielä parempi olisi, jos keskittyisit kuvaamaan elekieltä ja olemusta, jotka varmasti ovat merkittävä osa mykän tytön viestintää.
Toisekseen, teksti on täynnä kliseisiä ja haikailevia ilmaisuja, kuten "kuin metsälampien syvyydet", "kyynelistä kirkkain silmin" ja "auringon valo tuli äkkiä esiin pilven takaa". Korvaa ne jollain uniikimmalla tai kirjoita ihan suoraa tekstiä. Lisäksi, aisteja on muitakin kuin näkö ja kuulo.
Sitten se juonenkehitys. Tyttö on onneton ja masentunut. Sitten kaikki paranee ja hänestä tulee vieläpä lapsitähti. Eikö hyvässä lauluäänessä ja rohkeuden kerääntymisessä ole jo aika paljon ilonaihetta? Lisäksi, muuttumisella täytyy olla hintansa tai ainakin siihen täytyy liittyä riskejä.
Kaiken lisäksi päähenkilön persoonallisuus on pelkkää aurinkoa. Jospa hänessä olisi edes hitunen pimeyttä? Masennus ja alakuloisuus ei riitä hahmon viaksi, ellei siihen liity kohtuutonta itsesäälissä ja vihassa vellomista.
Viimeiseksi: Show, don't tell. Näytä, miten Celine vihaa syksyä, näytä, miten hänen koulukaverinsa ovat häntä syrjineet. Masennus on vahva tunne, jota ei usko todeksi vain sanan mainitsemisesta.
Vaikka annan näin alhaisen arvosanan, älä missään nimessä lannistu. Olit vasta 13-vuotias. Itse kirjoittelin tuon ikäisenä kammottavan sekavia ja ilkeämielisiä tarinoita. Tässä on positiivinen ja selkeä fiilis. Jatka kirjoittelua!