Arvostelut käyttäjältä Alapo80

Hei KRP!

Todella hyvä runo! Mahtavaa! Eli todella ala-arvoinen palaute tulossa...

Toivon että tarkkoitit ihmiselämää, ja arkea kahden ihmisen välillä. Jos et, niin sitten ymmärsin runon täysin väärin :D

Tapa jolla kuvaat vuorokausien kulumisen on todella kaunis, poislukien ehkä viimeisin varsinainen kappale.
Kirjoitat: "Jää aamu iäksi uudeksi alkamaan".
Tuosta en oikein saa kiinni, sillä vaikka tekstin kuuluu olla runollista, sen tulisi olla myös tulkittavissa :D
Koin tuon niin että aamu ei ikinä pääse vaihtumaan päiväksi tai yöksi.

Nimi asiaa. Luin tuossa iranilaisen runoilijan, Hafezin, runoja, ja huomasin hänen monesti nimeävän runonsa ensimmäisen runon mukaisesti, paitsi muutamassa poikkeuksessa.
Miltä runosi nimi "Aamulla keinuvat kahdet kehdot" kuulostaisi?

Kiitos runosta!

Hei KRP!

Kaunis runo! Hyvä!

Viimeistely on sellainen missä ei kannata tinkiä.
Kirjoitat: "emme aikaa haikale enempää.".
Ilmeisesti "haikaile" on sana jota haettiin.
Näin kauniissa tekstissä pienenkin virheen huomaa, ja se hitusen latistaa tunnelmaa.

Vaikka en kovin paljoa yleensä runoista ymmärrä, niin luulisin että runosi käsittelee rakkautta ja tätä hetkeä, ja erityisesti siinä elämistä. Ei pohdiskelevasti, vaan enemmänkin ilmoittaen :D

Toivottavasti olin oikeassa!

Hyvää työtä! Kiitos!

Hei taas pantteri!

Mukava kun kirjoitit taas! :D

Pilkkuihin kannattaa keskittyä, sillä ne rytmittävät lukemista. Seuraavassa ajatus.
Kirjoitat: "Valkoinen pöyhkeä lintu oli juuri saanut jälkeläisiä.".
Ajatukseni: "Valkoinen, pöyhkeä lintu, oli juuri saanut jälkeläisiä.".
Tuo ei ehkä ole oikein kirjoitettu, sillä "pöyhkeä lintu" ei ole sivulause vaan kuvailua, mutta siitä huolimatta huomannet eron lukemisrytmissä, koska pilkun pitäisi aiheuttaa lukemiseen aivan hienoinen tauko.

Yllä olevaan liittyen.
Kirjoitat: "Emon oli suojeltava poikasiaan, Veitsitiikereiltä ja muilta pedoilta.".
Hyvä! Eläköön!
Kenties veitsitiikerin, vaikka erikoinen nimi onkin, voisi kirjoittaa pienella, sillä nyt tuo Veitsitiikeri on erillisnimi, kuten Maija tai Paavo. Ja jos veitsitiikereitä on monia, se kirjoitetaan pienellä, kuten esimerkiksi auto tai bengalintiikeri.

Tarkkuutta pantteri :D
Kirjoitat: "...pesästään puun latvoilta,...".
Ajatukseni: "...pesästään puunlatvasta,...".

Mieti aina enterin paikka tarkoin, sekä se, mitä voi kirjoittaa yhteen pötköön.
Kirjoitat: "Emo jätti poikaset kirkkaan auringon laskiessa.
Lintu kaarsi taivaalle.".
Ajatukseni: "Emo jätti poikaset kirkkaan auringon laskiessa, ja lensi kaarrellen taivaalla.".

Kuvailusta, ja tekstin sujuvuudesta.
Kirjoitat: "Hänen edessään seisoi pienenpieni luurankomainen otus, jolla oli siivet.".
Ajatukseni: "Hänen edessään seisoi pienenpieni luurankomainen, siivekäs otus.".
Eli jos mahdollista, niin vältä sanoja "jolloin", "jollainen", "jolla", "millä" jne.

Kirjoitat: "Kumpikin hätkähti, mutta ei pelästynyt.".
Ajatukseni: "Molemmat hätkähtivät, mutta eivät pelästyneet.".
Eli monikot matkaan jos kyseessä ovat molemmat :D

Pieniä mietittäviä juttuja.
Kirjoitat: "...ja sitten meni kokonaan pois siipien suojasta.".
Ajatukseni: "...ja sitten lähti kokonaan pois siipien suojasta.".

Olet kyllä kiehittynyt, ja on mukava kuulla Sinusta taas!
Tarinasi ovat kaikki olleet kauniita, ja ne ovat hyvin mietittyjä. Voin nähdä sielunisilmin kuinka Sinä näet tarinoiden kulun!

Hyvää työtä! Kiitos!

Hai Pat LittleBerry! (melkoinen nimimerkki! :D)

Todella hyvin kirjoitettu! :D Tässä novellissa on varmasti sellaista, joka uppoaa vain tiettyyn kansan osaan. Uskon että nuorisolle siinä ei ole juuri mitään, mutta vanhemmalle väestölle...voi pojat! :D

Kirjoitat: "Luin sen lyhyen tunnustelun puolihuolimattomasti ja kävin katsomassa hänen profiiliaan.".
En oikein ymmärrä tuota. Miksi tuolla on "sen" - sana? Lisäksi pilkku puuttuu "ja" - sanan edestä, tai ainakin minä laittaisin sellaisen, sillä tuo ko. sana erottaa päälauseen sivulauseesta, jossa myös on oma verbi.
Ajatukseni: "Luin lyhyen tunnusteluviestin puolihuolimattomasti, ja kävin katsomassa hänen profiiliaan.".
Ainakin tuota oletin Sinun tarkoittaneen :D

Kirjoitat: "...mikäli tarinassa nyt oli totta edes siteeksi.".
Ajatukseni: "...mikäli tarinassa nyt oli totuutta edes siteeksi.".
Eli "totta" - sana perusmuodossa tuossa yhteydessä on hieman kankea. Huomaa, että minunkin olisi pitänyt laittaa "kankeaa" :D Hihi!
Kannattaa lukea itselleen ääneen kirjoittamaansa, niin monet epäkohdat kuuluvat korvassa.

Kirjoitat: "Toisaalta sellainen orjaksi koulutettu mies pysyy huonosti housuissaan kuullessaan, että nainen onkin vailla vain hillitöntä seksiä valot päällä, eikä vaadi häntä pukeutumaan anopin vierailua varten.".
Haha! Mahtavaa! Eläköön! ...voiko nainen olla sovinisti miestä kohtaan? :D:D:D Hyvä!

Mielestäni juuri pilkut olivat suurin heikkoutesi, keskity niihin! Muutoin tarina oli tavattoman viihdyttävä!

Kiitos!

Moikka ircci98!

Pidän tavastasi kirjoittaa. Se on kaunista ja sujuvaa. Ajatus on selkeä, eikä ole tarvetta arvailla mitä haluat viestiä! :D Hyvä! Se mistä en pitänyt, ja mikä pudotti arvioinnin, on... No se selviää lopuksi :D

Pienoinen toisto.
Kirjoitat: "Tunnet olevasi jotain; et ole vain harmaata massaa.".
Ajatukseni: "Tunnet olevasi jotain; et vain harmaata massaa.".
Eli olla - verbi esiintyy hivenen tarpeettomasti, lyhyessä ajassa, kahdesti. Kiinnitä näihin huomiota.

Kirjoitat: "Kävellessäni ei monia tullut vastaan;...".
Hienosti ilmaistu tuo "monia"! Olen monesti miettinyt miten tuon voi kirjoittaa! Kiitos! :D

Kirjoitat: "Olin jo suuntaamassa katsettani takaisin eteen, kun hänen silmänsä tavoittivat omani.".
Tämä taas ei ole niin hienosti... Melko kankea tapa tuo "Olin jo suuntaamassa...".
Ajatukseni: "Katsoin jälleen eteeni, mutta viime hetkellä hänen silmänsä tavoittivat omani.".
Eli tuollainen jonkin tilanteen tavallaan ohi kuljettaminen, katsoin jälleen eteeni, ennen käännettä saattaa monessa tapauksessa tarjota lukijalle juuri sen "kohahduksen", joka ei ole ennalta arvattava.

Täytesanat.
Kirjoitat: "Hitaasti nouseva hymy paljasti hampaat,...".
Mielestäni ei ole aiheellista puhua "hitaasti nousevasta", sillä hymy on tärkein asia tuossa virkkeessä!
Ajatukseni: "Kaunis hymy paljasti hampaat,...".

Novelli on kaunis, ja romanttinen. Siksi on mielestäni todella surullista että pilaat sen hosumalla lopuksi! Useat ohikulkemiset ja hymyt. Itsensä psyykkaamiset ja keskustelut. Pojan rajoittuneisuus ja se, että sillä ei ole väliä. Mainiota tarinaa!
Ja sitten kirjoitat: "Hän tanssitti minua taidokkaasti koko illan. Se oli myös ilta jona sain ensisuudelmani.".
Ruotsalainen sanoisi "Vad Fan?!". Argh! Olisit saanut tuosta satakertaa paremman! Hieman kosketuksen pehmeyden kuvailua ja silmiin katselua. Vähän poskiposkea vasten ja hitunen lisää hiuksien oikomista. Suutelun kuvailu, ja sen mukana tuoma onnellisuuden tunne!
Hitto! Lopetit liian aikaisin!

Kiitos kuitenkin!

Hei liskomies!

Tällaiset pidemmät jatkotarinat ovat erinomaista luettavaa! Kiitos siitä jo näin "etukäteen" :D
Kirjoitat todella hyvin! Jouduin palaamaan tekstissä takaisin etsimään jotain huomautettavaa, sillä tarina tempaisi todella tehokkaasti mukaansa.

Toisto.
Lyhyessä ajassa Niko tuhahtaa kahdesti autossaan.
Ensin: "Niko tuhahti itsekseen kaahaten..." ja sitten "...ja tuhahti kavereidensa autolleen antamalle lempinimelle.".
Vaikka nuo eivät ihan lähekkäin ole, se kuitenkin ainakin minulle tuli heti mieleen toistona. Hyvin samanlainen ajatus, ja se että Niko ajaa ja tuhisee kaikelle, tuntuu jotenkin omituiselta. :D
Pilkuista pikkuisen asiaa.
Kirjoitat: "Ensimmäiset kilometrit Niko oli ottanut kaiken ilon irti Bemaristaan ja nauttinut täysin siemauksin vauhdin hurmasta päästellessään urku auki pitkin tuttua soratietä.".
Lähtökohtaisesti aina ennen "ja" - sanaa tulee pilkku, jos kyseessä ei ole luettelo.
Ajatukseni: "Ensimmäiset kilometrit Niko oli ottanut kaiken ilon irti Bemaristaan, ja nauttinut täysin siemauksin vauhdin hurmasta päästellessään urku auki pitkin tuttua soratietä.".
Lisäksi mainitsit yhdessä vaiheessa, että hänen ei kannattaisi kääntyä, sillä oli jo ehkä puolessavälissä. Tuo kohta hitusen häiritsi, sillä luulisi tutulla tiellä tietävän :D

Tässä oli ilmeisesti pieni sanajärjestysfiba.
Kirjoitat: "Tyttö todellinen, oli verta ja lihaa.
Ajatukseni: "Tyttö oli todellinen, verta ja lihaa.".

Kaiken kaikkiaan todella hyvää työtä! Metsätiekohtaus oli todella ahdistava ja pelottava. Siinä oli todellista kauhun tunnetta!

Kiitos paljon!

Hei Nerina!

Huhhuh! Nyt oli ahdistavaa!

Siis kaunista, mutta ahdistavaa! Osaat todella kirjoittaa!

En oikein osaa muuta sanoa kuin että voisit kenties miettiä hieman tarkennusta otsikkoon, sillä ikuisuus ei kenties ole paras nimi näin haikealle runolle. Kenties ahdistus tai tuska, tai jotain sellaista.

Tuo toisto "kukaan ei" antaa sellaista vahvuutta tekstiin, jota se vaatii! Hyvä!

Kenties olisit hieman voinut koettaa avata "hetken ikuisuutta", mutta taiteellisesti, kenties parilla rivillä. En tosin osaa antaa mitään esimerkkiä, joten kommentti oli huono.

Kiitos!

Moiks Erimitsu!

Nyt on tunnelmaa! Hyvä!

Pidän tarinasta, miljööstä ja henkilöistä. Dialogi oli mielestäni kankein osa.
Kirjoitat: "-Lapsia kuolee päivittäin, me nuoret olemme tulevaisuus.".
Tämä ei tunnu luonnolliselta, kuolevan miehen kommentilta.
Ajatukseni: "-Lapsia kuolee jatkuvasti, mies tuhahti korjaten otettaan veitsestä. - Minä tarvitsen tuon leivän.".
Eli tuntuu omituiselta jos hädässä, ja todellisessa tarpeessa oleva mies puhuu tulevaisuudesta, eikä vain omasta halustaan.

Muutoinkin tuo dialogi on sellainen jota voisi mielestäni hioa.

Tuo taistelukohtaus on nopeatempoinen ja selkeä. Otan siitä kuitenkin esimerkin kuinka sen voisi kirjoittaa hieman yksinkertaisemmin.
Kirjoitat: "Otin miehen käsistä kiinni, jottei hän puukottaisi minua rintaan.".
Ajatukseni: "Tartuin miehen käsiin, jottei hän puukottaisi minua.".
Eli hieman koetin yksinkertaistaa, ja mielestäni ei ole väliä mihin puukko osuu, sillä muutoin mies olisi voinut kääntää selän, jottei häntä puukotettaisi rintaan :D

Hieman tarkkuutta viimeistelyyn ja keskusteluihin, niin todella bueno!

Hyvä! Kiitos!

Moikka tindenius!

Alku vaikutti hieman puisevalta, mutta mitä pidemmälle päästiin, niin sitä paremmaksi tarina muuttui! Hyvä! Lopussa oli jo hyvää konfliktia ja tunnetta!

Lue hitusen tarkemmin kirjoittamasi, niin pikkuvirheet kuten "lisöö" tulee korjattua :D

Pilkkujuttu.
Kirjoitat: "Mies sanoo kauhistuneena ja astuu askeleen taakseppäin.".
Lähtökohtaisesti pilkku tulee aina ennen "ja" - sanaa, jos kyseessä et luettele jotain asioita. Eli pilkku tässä yhteydessä erottaa päälauseen "Mies sanoo kauhistuneena..." sivulauseesta "...ja astuu askeleen taakseppäin.".
Eli "Mies sanoo kauhistuneena, ja astuu askeleen taakseppäin.".
Tutustu pilkkuihin, sillä ne antavat kirjoittajasta hyvän kuvan :D

Kirjoitat: "Yritän paikallistaa räjähdyksen lähdettä, kun naisen kasvot vääntyvät tuskan irveeseen ja hän lysähtää maahan.".
Koeta kirjoittaa mahdollisimman yksinkertaisesti, tai maistele kirjoittamaasi jonkin aikaa, jos olet kirjoittabnut monimutkaisemmin.
Ajatukseni: "Yritän paikallistaa räjähdyksen lähdettä, kun naisen kasvot vääntyvät tuskasta, ja hän lysähtää maahan.".
Eli yksinkertaistin hieman, sekä lisäsin pilkun ennen "ja" - sanaa :D

Lopun helvettiin tuomitsemisen jälkeen homma menee mielenkiintoiseksi! Sait nopeasti kaksi mielenkiintoista konfliktia, eli mahdollisuus vapautua kahleista, sekä Aurooran väliintulo. Hyvä!

Mielenkiinnolla odotan jatkoa! :D

Moi Erimitsu!

Hyvin lähtee tarina liikkeelle! Kenties dialogin osalta kannattaa miettiä, että mikä todella on tarpeellista, ja millä ei ole merkitystä henkilöiden luonteen tai tarinan kannalta.

Kirjoitat: "Huokaisin. Koko matka tulisi taittaa kävellen. Matkasta tulisi siis erityisen pitkä.".
Kannattaa miettiä mitä todella täytyy sanoa, ja mikä ei ole tarpeellista. Yllä mielestäni sanot saman kahdesti, vaikkakaan matkustusvauhti ei vaikuta matkan pituuteen, vaan matkustusaikaan :D
Ajatukseni: "Huokaisin, kilometrien matka täytyi taittaa kävellen.".

Dialogisi on pääasiallisesti juoksevaa ja uskottavaa.
Kirjoitat: "�Mikä se Ennustaja juttu on, kuulosti mielestäni kiintoisalta?�".
Tässä on mielestäni hieman kankeutta, ja epäuskottavuutta.
Ajatukseni: "�Mikä se Ennustaja juttu on? Se kuulosti kiintoisalta.�".
Eli henkilön dialogissa (mietittynä aiempaa dialogia) sana "mielestäni" on epäuskottava ja kankea. Lisäksi äidinkiellisesti "Mikä se Ennustaja juttu on", on kysymyslause, ja "..., kuulosti mielestäni kiintoisalta." on jonkinlainen toteava sivulause, jota mielestäni ei sovi päättää kysymysmerkillä.

Toisto.
Käytät edellisen lainauksen yhteydessä toistuvasti sanaa "mielestäni" liian monesti, eli vaikka se sopisikin dialogiin, ja kenties henkilöiden luonteeseen, tulisi saman sanan käyttöä välttää, sillä ainakin minua lukijana tuo seikka häiritsi.

Kirjoitat: "Oli toripäivä, joten kaikki olivat ostamassa ruokaa, vaatteita, taiteita tai leivonnaisia.".
Käytät muutaman kerran vahvoja ilmauksia, kuten yllä sana "kaikki". Tämähän tarkoittaisi sitä, että koko kylänväki olisi torilla ostamassa.
Ajatukseni: "Oli toripäivä, ihmiset (tai kyläläiset) olivat ostamassa ruokaa, vaatteita, taiteita tai leivonnaisia.".
Eli vältä liian dramaattisia ilmauksia, ja sellaisia termejä, jotka saavat tuntetmaan että kirjoittaja näkee asiat mustavalkoisina tai naiveina. Esimerkiksi olin onnellisempi kuin ikinä, mielummin onnellisempi kuin pitkiin aikoihin.

Kirjoitat: "Olin peloissani, tunsin kuinka vatsassani velloi.".
Hyvä! Tämä on hyvin kirjoitettu.

Olet kirjoittanut kaikki yhteen pötköön. Iske välillä enteriä väliin parikin kertaa niin, että kun joukko saapuu uuteen paikkaan, tai tapahtuma muuten selkeästi vaihtuu (torilla oleilu muuttuu ryöstöksi), niin aloita uusi kappale. Silloin on helpompi seurata tapahtumia.

Vaikka kirjoitankin aina muodossa tee, ota, mieti jne, niin älä vain anna minun komennella! Kirjoitat hyvin, ja tarinaan on helppo samaistua!

Kiitos!