 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Hei liskomies!
Tällaiset pidemmät jatkotarinat ovat erinomaista luettavaa! Kiitos siitä jo näin "etukäteen" :D
Kirjoitat todella hyvin! Jouduin palaamaan tekstissä takaisin etsimään jotain huomautettavaa, sillä tarina tempaisi todella tehokkaasti mukaansa.
Toisto.
Lyhyessä ajassa Niko tuhahtaa kahdesti autossaan.
Ensin: "Niko tuhahti itsekseen kaahaten..." ja sitten "...ja tuhahti kavereidensa autolleen antamalle lempinimelle.".
Vaikka nuo eivät ihan lähekkäin ole, se kuitenkin ainakin minulle tuli heti mieleen toistona. Hyvin samanlainen ajatus, ja se että Niko ajaa ja tuhisee kaikelle, tuntuu jotenkin omituiselta. :D
Pilkuista pikkuisen asiaa.
Kirjoitat: "Ensimmäiset kilometrit Niko oli ottanut kaiken ilon irti Bemaristaan ja nauttinut täysin siemauksin vauhdin hurmasta päästellessään urku auki pitkin tuttua soratietä.".
Lähtökohtaisesti aina ennen "ja" - sanaa tulee pilkku, jos kyseessä ei ole luettelo.
Ajatukseni: "Ensimmäiset kilometrit Niko oli ottanut kaiken ilon irti Bemaristaan, ja nauttinut täysin siemauksin vauhdin hurmasta päästellessään urku auki pitkin tuttua soratietä.".
Lisäksi mainitsit yhdessä vaiheessa, että hänen ei kannattaisi kääntyä, sillä oli jo ehkä puolessavälissä. Tuo kohta hitusen häiritsi, sillä luulisi tutulla tiellä tietävän :D
Tässä oli ilmeisesti pieni sanajärjestysfiba.
Kirjoitat: "Tyttö todellinen, oli verta ja lihaa.
Ajatukseni: "Tyttö oli todellinen, verta ja lihaa.".
Kaiken kaikkiaan todella hyvää työtä! Metsätiekohtaus oli todella ahdistava ja pelottava. Siinä oli todellista kauhun tunnetta!
Kiitos paljon!
