39 kohdetta - näytetään 31 - 39 | 1 2 3 4 |
Ihan hyvää tekstiä. Mutta omasta mielestäni tässä romanttiseksi novelliksi päähenkilöt ja heidän tunnemaailmansa jäävät aika etäisiksi ja tuntemattomiksi, mikä saa tarinan tuntumaan jotenkin vähän kylmältä ja mekaaniselta.
En aluksi meinannut tajuta sanoja, mutta vähän aikaa mietittyäni löysin merkityksiä. Siitä erittäin hieno runo, että asioita ei sanota suoraan, mutta kielikuvat eivät myöskään ole epämääräisiä ja liian tulkinnanvaraisia.
Päähenkilön tunnetilojen kuvaukset on tehty hyvin. Lisäksi niitä maustavat kielikuvat ja vertaukset ovat omaperäisiä ja kekseliäitä, niinkuin kunnon kielikuvien kuuluu olla. Henkilökohtaisesti pidin eniten "sammuvasta kynttilästä" ja "ampiaisista vatsassa".
Hieman kyllä häiritsee, että tämä on tällainen yhtenäinen pötkylä josta ei erota, missä lause vaihtuu toiseen, etenkin kun pisteet ja isot alkukirjaimet loistavat poissaoloaan. Vaikka tarinoissa sisältö onkin pääasia, kannattaa myös ulkoasuun uhrata aikaa. Näin tarinasta tulee paljon miellyttävämpi lukea, kun epäselvä ulkoasu ei häiritse ja lukija voi keskittyä sisältöön. Ymmärrän, että kielioppi ja -rakenneasiat voivat tuntua tylsiltä, mutta kannustan sinua panostamaan niihin. Virheitä ei kannata pelätä. Tärkeintä, että yrittää.
Yhtä aikaa sekä filosofinen, että huvittava:)
Mielenkiintoinen maailma. Kurjuuden ja kauneuden vastakkainasettelu on perin mustavalkoinen, mutta kenties toimiva juuri sellaisena.
Hyvin kuvailtua itsetutkiskelua, voin samaistua.
Hei.
Kiehtova asetelma. Päähenkilön mielenliikkeet oli myös mielestäni hyvin rakennettu. Olen itsekin joskus miettinyt miten moderni yhteiskunta rappeutuisi jos kaikki sähköt yllättäen menisivät. Hienoa että joku puki asian tarinaksi.
39 kohdetta - näytetään 31 - 39 | 1 2 3 4 |