26 kohdetta - näytetään 21 - 26 | 1 2 3 |
Olen itse tässä kirjoittamassa scifiä, niin luin tämän kiinnostuneena. Alku on kirjoitettu runon muotoon, kuvaillen sitä maailmaa, josta kirjoitetaan. Tämä on mielestäni hyvä keino kuvailuun. Olisi mielenkiintoista lukea seuraava luku.
Oikein hyvää tekstiä, varmaankin antaisin neljä tähteä, jos tarinaa voisi lukea enemmän ja se jatkuisi yhtä hyvänä kuin alku antaa odottaa.
Jatkoa siis odotellen.. :-)
Runo koskettaa. Vaikka vähän tipuinkin kärryiltä. En ymmärrä, miksi kirjoittaja sanoo olevansa vahva, mutta rivien välistä tulkitsen, että hän on kuitenkin heikko. Kuitenkin runoon jää kiinni, jotakin herkkää on tässä tavoitettu. Joka rivin haluaa lukea. Säkeet ovat eheitä ja sydäntäriipaisevia. Ehkä niiden ei ole tarkoituskaan nivoutua yhteen vaan tässä kuvataan pitkän aikavälin tapahtumia.
Kahvinkeitin-kohta on hauska, runon henkilöllä taitaa olla jonkin tasoinen pakkoneuroosi ja tämä ominaisuus tekee hänestä mielenkiintoisen. Mukavaa, että jaksaa sitten kaikesta huolimatta syödä jäätelöä, nauttia kesästä ja olla hetkessä. Minä tykkäsin tästä! (kirjoitan vaan kriittisestikin, koska mielestäni hyväkin kirjoittaja tarvitsee kritiikkiä, sellainen Hyvä runo-fraasi ei rakenna ketään.
Olisi kiva lukea lisää tämän kirjoittajan runoja.
Onko tämä sotaruno? Miksi juuri tykinkuula on tässä aukon kuvaajana? Ehkä jokin muu asia olisi voinut tehdä tämän aukon.
Ihan kiva runo, en vain oikein saa ajtuksesta kiinni, että kirjoitetaanko tässä maantiestä vai jostakin rakastetusta, johon eksytään. Runo voisi olla pidempi ja selittävämpi. Ajatuksiahan tämä kuitenkin herättää.
Suloinen, lapsekas runo. Sydäntä riipaisevan hellyttävä.
Ironista tekstiä, joka toimii.
26 kohdetta - näytetään 21 - 26 | 1 2 3 |