Alku.
Maailma oli täynnä pelkkää tyhjyyttä
ja pimeyttä ennen sitä hetkeä,
jolloin tyhjyyteen muodostui piste
ja kaikki oleva ja tuleva.
Pienet hiukkaset virtasivat
hengen muodossa kohti pimeyttä,
täyttäen sen valolla ja lämmöllä.
Hiukkaset jatkoivat matkaansa pimeydessä
ja alkoivat muodostaa kirkkaita kappaleita.
Tässä hetkessä syntyivät yksitoista valtavaa tähteä,
joita myöhemmin ihmiset palvoivat elämän antajina.
Tähdet matkasivat kuitenkin kaikki kauemmas toisistaan
ja kukin muodostamaan omaa maailmaansa.
Lopulta yhdeltäkään tähdeltä ei nähnyt enää
toista...
Ajan kuluessa tähdet itsessään kuolivat
ja niiden sisältämä materia ja elinvoima
siirtyi uusiin pienempiin tähtiin ja planeettoihin.
Ensimmäisen tähden sielun palanen, siru,
siirtyi eteenpäin hajoten yhä pienempiin osiin,
kunnes lopulta viimeinenkin tähti sammuu
ja kaikki on ohi...
Lopulta maailmaan syntyi myös tietoisia olentoja,
joiden sisältä löytyy siru alkutähteä...
Yhden maailman elinkaari on tullut päätökseen.
Sen viimeistä tähteä kiertää joukko planeettoja,
joista vain yhdellä on tietoista elämää.
Planeetan ihmiset ovat tietoisia kohtalostaan,
mutta uskovat silti, että poistamalla pimeän aineen
ihmisen sielusta, voidaan saavuttaa tila, jossa
elämä jatkuu tähden sammuttuakin.
