Arvostelut käyttäjältä lentokykysi

Huoneessa on ajanlampun henki, joka puhaltaa lumihiutaleet irtoilleeksi tapetinpalasiksi. Otan täyden vastuun edellisestä lauseesta. Ne ovat irti ja tanssivat keveinäkin ajan hengittäessä. Joka uskaltaa, ei voi olla aivan väärässä, tässä on avain pilvikammariin. Kun ensilumi sataa Tampereen korkeudella, tarkkailen mitä taivalta sataa.
Runo osittaa hyvän kosketuksen kieleen ja taidon lyhyehkössä 5 riviä, joka mielestäni lähestyy ajatelmaa. Täyttää yhden sivun kokonaan ja lukijalle riittää pohdittavaa ennen kuin kääntää sivua. Runo siivittää lukemaan muitakin runojasi.

Tämä runo on aidosti kirjoitettu, omista tuntemuksista, saavutetusta elämän ymmärryksestä. Sen vain vastaanottaa. Sen vain tuntee. Sen vain kokee antavan onnellisen unen päivään murheista irti. Siitäkin huolimatta, että runo sisältää niin monta vaatimus sanaa. Hyvää tarkoittavat.

Kulissit, joissa on elänyt paiskautuvat rantatörmään vuoroveden mukana. Suurempi voima, joka saa ymmärtämään totuuden vyöryvän päälle vasta myöhemmin. Tulkitsin, että laskuvesi on paljastava sen mikä on ollut hämättyä. Me jäämme kulissien rippeiden kanssa katsomaan totuutta, mutta vaikka runo ei sano, minä kirjoitan: laskuvesi on armollisempi kuin nousuvesi.
Mielikuvat monet nousevat pintaa runossa. Vastakohdat pinnalla ja pinnan alla, siinä sitä nieltävää.

Elämän merimatkaa syntyy runossa, jossa miehinen mies päättyy satamaan. Hieman on sekava tarina. Purjehtiminen vaihtuu mielestäni yllättäen vaahtopäiseksi, ja neidon syliin tullaan vaahtoavalla orilla.

Vaikea on tätä tarina uudeksi tuntea, vanhahtava paremmin runon sisään kirjoitettu tarina. Sori, ei herättänyt suuria tunteita. Hyvin matkasta selvitään, siinä on kyllä kaikki. Mittatikkuni mukaan ei huono.

Runo on ajateltu luova luomus. Ehkä siitä puuttuu hiomaton särmä. Kyllä näinkin runo kelpaisi useimpiin runokirjoihin ja varmasti on miellyttänyt lukijoita. Kirjoittaja voi olla tyytyväinen runoon. Makuasia on kohta - nykyisin piirrän (kirjoitan) ilmaan. Tulee mieleen verikuu taivaalla joka toiset näkivät, toiset eivät, pari päivää sitten. Tunnelma oli jotenkin samankaltainen. Kun kävelin ja aurinko nousi ja täytti taivaan.