kolmas Hot

Saat lukijan ajattelemaan ja synnyttämään omia mielleyhtymiä, näitä ajatuksiasi on ilo lukea. Tekstisi on sujuvaa ja riittävän moniulotteista, pidän kovasti. Mielenkiintoisia ihmissuhteita osaat näissä kuvata,

Tulin katumapäälle tähtien suhteen, sillä musiikkia ja runoja ei välttämättä tarvitse ymmärtääkään. Riittää, että ne saavat ajatukset ja tunteet liikkeelle niin kuin tämä runo minussa sai.

Tässä runossa on ehkä kyse jostakin ihmissuhdepelistä. Runon sinästä tulee mieleen jonkinlainen huijarityyppi (ystävä, rakastaja?), joka tarjoaa tarpeettomia sanoja (väheksyy, huijaa runon minää?).Lasimalja tuo mieleen arpajaisissa käytettävän maljan, josta nostetaan arpajaislippuja (runon sinä kokeilee ihmisiin eri sanatekniikoita), ystävä juo koko maljan (joutuu ehkä samalla tavalla huijatuksi kuin runon minä),mutta päähenkilö (runon minä) toteaa, etteivät nuo jutut enää mene läpi ainakaan minulle. Entäpä monoliitti? Arvoituksellisuudessaan ja puhekielimäisyydessään aloitus on todella onnistunut. Yksi ainoa kokonaisuus (vuori, monumentti, yhtenäinen tarina) on runon loppuun mennessä on paljastettu toisin kuin trilobiitti, joka on hyvin kaukainen ja alkeellinen asia tämän ihmissuhdepelin kuviossa.

Moi. Minulla tuli lukiessa sama ongelma kuin E.:llä. En tiedä mistä on kyse, joten en saa mistään kiinni. Lauseet sinällään ovat ihan kauniita, mutta nyt kokonaisuutena minulle merkityksettömiä joten en näe mielekkäänä antaa esimerkiksi arvosanaa tekstillesi. Arvostaisin kovasti jos avaisit mistä tekstissäsi on kyse. Tai jos ei mistään, niin sekin olisi mukava kuulla.

Jaa-a. En ymmärtänyt tästä yhtään mitään. Tuli jopa mieleen, että onko tämä runoilu sinulle jokin leikkimielinen kokeilu, kun kaikki runosi ovat hyvin erityyppisiä. Runosi on tarinallinen juttu, jossa on kiehtovat ainekset, tekstin alkaminen tikkukirjaimin toimii (toimii, vaikkei uskoisi) ja sisäinen monologi samoin. Mulla ei vain ole pienintäkään aavistusta siitä, mitä runo kuvaa tai kuvastaa. Vai kuvastaako mitään? Onko tarkoitus vain hämätä lukijaa eli mitään mieltä runossa ei olekaan?

Tässä runossa annan tähdet hyvästä kompositiosta, kiehtovista aineksista ja rytmistä sekä lukijanaivojeni vaivaamisesta, vaikka en siitä palkintoa saanutkaan. (Tähditys on vaikeaa, koetan tasapainoilla kannustavuuden ja mieltymysteni välillä.) Vaikka runo oli kiva lukea useampaankin kertaan ja se on teknisesti paras runo tähän mennessä lukemistani runoistasi, niin tietämättömyys on häiritsevää. Mistä ihmeestä tämä tarina kertoo? Minä, joka seuraa Sinää ja ystävä, kolmiodraama, mehu ja tahmeat kädenjäljet, lasimalja ja paljastuminen? En löydä aineksista mitään järjellistä teemaa :D