Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

PDF Tulosta Sähköposti
Novellit Muut Minuuttinovelli: Rintamakarkuri
QR-Code dieser Seite

Minuuttinovelli: Rintamakarkuri

Rusko löysi kannakselta kotiin ihan itse. Se viimeinen tykinlaukaus oli sille liikaa ja se päätti lähteä, tämä oli nyt tässä! Sotamies yritti pitää hevosen aisoissa, älä nyt hermostu! Malta hetki! Äläkä hypi, äläkä pompi, älä huido etukaviolla, mutta Rusko oli päätöksensä tehnyt.

Onneksi oli kesä ja niityiltä löytyi ruohoa, olisiko Rusko muuten selvinnyt kotiin? Eräänä aamuna se seisoi kotiportin takana ja odotti. Manu tuli riiheltä ja huomasi matkalla hevosen. Ruunikko suomenhevonenhan oli viety sotaan, ei se voinut Rusko olla!

Hevonen jonotti soratiellä muutaman metrin päässä veräjästä, ihan niin kuin sitä oli opetettu. Portti mahtui aukeamaan ja Rusko jolkotteli tyytyväisenä hämmentyneen pojan ohi pihaan, pysähtyi, laski päänsä ja nautti pihamaan vehreydestä.

Manu veti portin takaisin kiinni ja meni hevosen luo, kyllä se Rusko oli, laiha ja takkuinen, mutta sama hevonen. Manu oli itkenyt ystävänsä perään, niin kuin vain tulevan talon isännän sopii, yksin tallissa nojaten tyhjän pilttuun seinään. Hevonen oli viety rintamalle rajan taa ainakin 500 kilometrin päähän kodista, miten se nyt seisoi siinä Etelä-Pohjanmaalaisen talon pihassa jälleen?

Rusko vilkaisi poikaa, hörähti ja jatkoi lounastaukoaan. Manu oli kasvanut, olisi parempi lopettaa kasvaminen, tai saattaisi poikakin joutua sotaan. Manu rapsutti rakkaan suomenhevosensa karvaa sään takaa ja Rusko nosti päänsä ja hamusi pojan olkavartta. Olipa mukava olla kotona.

Arvostelut

Käyttäjien arvostelu: 3 käyttäjä(ä)

Arvosana 
 
3.5  (3)
Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
Minuuttinovelli: Rintamakarkuri 2017-03-26 14:04:33 Jästipää
Arvosana 
 
3.5
Jästipää Arvostellut: Jästipää    March 26, 2017
Top 10 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Ihan mukava minuuttinovelli. Osaat kuvailla hyvin tilannetta ja hevosta tarinan päähenkilönä hyvin. Minuuttinovelleissa on aina haaste saada kuvattua vain se olennainen, koska teksti on niin lyhyt. Tässä olisi siinä mielessä ollut ehkä hieman tiivistämistä ja juonen vahvistamista, vaikka kyllähän tarina näinkin toimi. Erisnimien kirjoittamiseen kiinnitä huomioita. Paikkakunnat on isolla alkukirjaimella, kuten ensimmäisen lauseen Kannas. Sen sijaan kansalaisuudet yms. rinnasteiset paikkakuntalaisuudet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, kuten tarinan lopussa "etelä-pohjanmaalaisen", vrt. Suomi ja suomalainen/suomalaisen jne.

Kokonaisuutena kuitenkin eheä ja lukijan koukuttava teksti. Kiitoksia!

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
10
Report this review
Minuuttinovelli: Rintamakarkuri 2017-03-18 18:39:43 kohdataan
Arvosana 
 
4.0
kohdataan Arvostellut: kohdataan    March 18, 2017
Top 100 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Hevosen menetystä ja jälleen näkemisen riemua olisi voinut olla enemmän.
Tyylisi toimii kyllä.

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
10
Report this review
Minuuttinovelli: Rintamakarkuri 2017-03-18 13:09:11 Lorenzia
Arvosana 
 
3.0
Lorenzia Arvostellut: Lorenzia    March 18, 2017
Top 50 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Novellissa on mukava tunnelma ja se on pituuteensa nähden hyvin rakennettu. Mitään turhaa ei ole sanottu. Kiva teksti, vaikka heppatarinat ei itselle niin tuttuja olekaan tai hevoset yleensä. Kerran olen ratsastanut ja se riitti minulle :D

Mutta joka tapauksessa, kiitos tekstistä :)

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
10
Report this review
 
Powered by JReviews
 
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS