Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

PDF Tulosta Sähköposti
Novellit Muut Jouluaatto 2011
QR-Code dieser Seite

Jouluaatto 2011 Hot

Jouluaatto, joulurauhaa, vihdoinkin. Sade vihmoo likaiseen ikkunaan, harmaa tunkkainen ilma, halpa tupakka ja Hurstin kinkun jämät uunissa savuttaa, kaljat loppu, vituttaa, jäykkä auki, kohta helpottaa. Palanut kitkerä maku takaisin suuhun nousee, väkisin nielaisen sen takaisin. Äidin hoito sohvalla kuorsaa ja retkottaa, silmäkulma tumma, ohut verivana korvaa kohti kääntyy, hieraisen rystystä sitä pakottaa. Sisko saunan lattialla alstomana makaa, sammuneen raskas hengitys, salama nivusia kouraisee, alavatsaa pitkin suuhun nousee inhon katkera maku, mamujen saastuttama paljas pillu irvokkaana kohti tuijottaa. Huikan, lämpimän, rasvaisen tärpätin makuista viinaa suullisen, vittu mitä paskaa tuumailen, yksinäisyys, ahdistus, naapurissa ählämit huutaa ja rapussa koira haukkuu. Vitutuksen adrenaliini korvissa kohisee, sammuneen sätkän sytytän, sohva rahisee, käännyn, lasittunut katse katseiden kohdatessa sammuu samantien uudestaan. Peukalo painaa taskussa lämpimän metallin terävää reunaa. Rapussa koiran kurkkuääni kimittää, tuskaa se viestittää, uuden polttavan huikan pullosta otan, silmiä siristän ja toisen kerran nielaisen, käsi kohtaa viileän teräksen. Ajattelematta lämmin lipas viileän kahvan perän kohtaa ja luisti kuparivaipan nielaisee, kaksi askelta, lukon napsahdusta ei pään sisäiseltä kohinalta enään huomaa. Huonosti valaistussa rapussa, paksuun toppatakkiin pukeutunut lihava ylipainoinen mies, harmaa rasvainen tukka värähtäen nostaa katseen ja kohtaa heilahtavan käden. Sinertävä metalli rusahtaa ohimoon ja toppatakki lysähtää täytteineen maahan. Henkeään haukkova nuori susikoira nostaa lähes tajuttomana päänsä, katsoo hetken samein katsein ja jää isäntänsä viereen. Palanut rasvainen kitkerä suullinen pykii kurkussa, nielaisen ja otan toisen. Neljä kertaa vatsa lähettää myrkyn takaisin ja päättäväisesti nielaisen myrkyn aina takasin. Korvien humina muuttuu turruttavaksi ja ääriviivat menettävät muotonsa, istun painan pään pöytää vasten. Lämmin olo, ruohikon tuoksu, iloinen nauru, pieni poika hymyilee leveästi, siniset silmät, kaukaisesti tutunoloiset kutsuvat mukaan.

Ylläpidon palaute

 
Jouluaatto 2011 2012-11-24 11:05:10 Alapo80
Arvosana 
 
2.5
Alapo80 Arvostellut: Alapo80    November 24, 2012
#1 Arvostelija  -   Kaikki arvostelut

Hei woosh!

Nyt joudun ihan alkuun sanomaan sellaisen, että pari käyttämääsi termiä saivat pohtimaan jopa rasistista näkökulmaa, mutta kokonaisuutena arvioiden nuo käyttämäsi ilmaisut sopivat tekstin muuhun irvokkuuteen taiteellisesti, joten päätin antaa kirjoituksen olla nähtävissä.

Toivottavasti kyseessä ei ole Sinun omakohtainen kokemus joulusta!

Yhdyn aikaisempaan palautteeseen ainakin siltä osin, että kirjoittajana Sinulla todella on kykyjä! Teksti on miltei runollista ja mielestäni soljuvaa luettavaa, eli jotenkin oudon aaltoilevaa ja helppolukuista.

Muutama huomio:
Luulen, että olet yrittänyt luoda tekstistä ahdistavan ja olet onnistunut siinä. Kenties kirjoituksesta on havaittavissa myös halu shokeerata tai herättää jopa liiallisesti tunteita lukijassa. Tietynlainen liiallinen ”mässäily” kuvottavilla asioilla on aistittavissa.

Putosin hieman kärryiltä hetkeksi kohdassa, jossa kertoja (päähenkilö) on lähdössä rappuun, javasta kolmannella lukukerralla tajusin, että koiraa ilmeisesti tökättiin veitsellä? Käytät hyvin lukijaa johdattelevia mielleyhtymiä, kuten ”…, ohut verivana korvaa kohti kääntyy, hieraisen rystystä sitä pakottaa.”. Ainakin minä sain kuvan, että nyt on äidin hoitoa motattu.
Kuitenkin kohdassa, ”Vitutuksen adrenaliini korvissa… - …ja kohtaa heilahtavan käden.”, minä putosin hieman kärryiltä siinä, mitä haluat kertoa. Kuitenkin kritiikkini voi jättää omaan arvoonsa, sillä minulla ei ole tarjota mitään kehitysehdotusta, sillä kirjoituksesi on niin omintakeista, että en saa siitä juuri kiinni.

Viimeinen virke, ”Lämmin olo, ruohikon tuoksu, iloinen nauru, pieni poika hymyilee leveästi, siniset silmät, kaukaisesti tutunoloiset kutsuvat mukaan.”, on kaunis ja lämmin! Mielestäni voisit keskittyä enemmän myös rakkausaihealueeseen, sillä osaat kirjoittaa todella kauniisti!
Sellainen jäi vaivaamaan, että sammuiko päähenkilö, vai riistikö oman henkensä lopussa?

Kiitos tarinasta!

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
10
Report this review
 

Arvostelut

Käyttäjien arvostelu: 2 käyttäjä(ä)

Arvosana 
 
1.8  (2)
Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
Jouluaatto 2011 2012-11-26 16:05:36 Rufus
Arvosana 
 
2.5
Rufus Arvostellut: Rufus    November 26, 2012
Top 500 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Aika runollinen paukku, täytyy myöntää. Itseäni tuo verbin viimeiseksi jättäminen häiritsi myös varsinkin alussa. Se jarrutti muutoin aika mukavasti soljuvaa tekstivirtaa.

Keskikohdilla ollaan tekstin parhaassa annissa. Pystyn hyvinkin kuvittelemaan hämyisen spurgutalon olkkarin. Jäyhänsynkkä tunnelma on oikein hyvin luotu.

Loppu on sitten myös aika sekava. Siinä ei oikein saa selvää kuoleeko siinä joku vai ei.

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
Jouluaatto 2011 2012-11-22 13:41:15 eleisio
Arvosana 
 
1.0
eleisio Arvostellut: eleisio    November 22, 2012
  -   Kaikki arvostelut

Aika rajua tekstiä; verbin jättäminen saksalaisittain viimeiseksi vaikuttaa turhan kliseiseltä. Kirjoittajalla selvästi lahjoja. Nyt vain mennän niin pohjamudissa, että se ei enää tunnu aidolta.

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
 
Powered by JReviews
 
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS