Löysin itseni kuuntelemasta erästä myyntivalmennusvideota ja törmäsin sanaan tavoitteet ja niiden merkitys. Myyntityössä jos missä, tavoitteet ovat varmasti usein erittäin suuressa merkityksessä. On myyntilukuja, joita tavoitellaan, on strategioita. Elämää täysin ilman tavoitteita on vaikea elää, ainakin kaukaiset unelmat ja haaveet ovat varmasti lähes jokaisen mielessä jossakin muodossa päivittäin. Ne ovat loistavia kannustimia ja eteenpäin potkijoita toisinaan, ja kuitenkin samalla ne ovat kuin kaksiteräinen miekka.
Tuossa myyntityöhön opastavassa videossa, yllättävää kyllä, ei keskityttykään hiomaan tavoitteita paremmiksi, vaan pyrkimään kohti tavoitteetonta tilaa. Miksi? Siksi, koska tavoitteet aiheuttavat pettymyksiä. Kysyin hiljaa mielessäni, eikö sitten saisi olla pettymyksiä? Saa ja tulee luultavasti aina olemaan, mutta vähentämällä jäykkiä tavoitteita elämälle, omalle itselle, millekkään, me palaudumme tähän hetkeen ja tilaan, jossa kaikki on vielä vapaata olemaan juuri sitä mitä se on. Tilaan, jossa ei tarvitse pyrkiä jotakin kohti, olla jotain enemmän, olla saavuttamassa jotain, jotta olisi onnellisempi. Se on paikka, jossa meillä on jo kaikki ja jossa on lupa ilolle ja lapsenmielisyydelle. Tällä tavoin kykenemme vähentämään pettymyksen tunteita. Ja kuka niitä kaipaa? En minä ainakaan. Hyvä myyjäkään ei aseta myyntitilanteelle tavoitetta, vaan etenee tuotteen esittelyssä ja vuorovaikutuksessa ilon ja innon kautta. Hän uskoo asiaansa, kertoo siitä aidosti, tyytyväisenä tuotteeseensa. Mitä muuta tarvitaan. Ostaja ostaa, jos haluaa ja ilman pakkomyyntiä luultavimmin ostaa useammin, koska ei koe painostusta.
Tavoitteet voivat antaa suuntaa elämässä, olla runkona jonkun päivän kohdalla, mutta on aina hyvä jättää henkistä tilaa muutoksille, yllätyksille ja sille, että elämää on lopultakin mahdoton suunnitella niin, että se toteutuisi täysin niin kuin haluat. Jos vain jäykästi seuraa laatimaansa tavoitekaaviota, yleensä jotain elämästä jää silloin kokematta tai siitä tulee stressaavaa. Ehkä ihminen menettää spontaaniuden, ilon ja hetkessä elämisen riemun. Elämässähän kun kuitenkin on vain nyt-hetki, joka ei pidä sisällään tavoitteita, se vain on. Olkaamme siis itsekin.
