Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

PDF Tulosta Sähköposti
Novellit Romantiikka Kolmiapila; Prologi
QR-Code dieser Seite

Kolmiapila; Prologi Hot

1. Prologi

Heräsin ovikellon soittoon, jota seurasi kahden koiran haukahdukset. Kuulin veljeni Niklaksen matalan ärähdyksen: ”Kuonot umpeen!” ja haukku lakkasi ennenkuin ulko-ovi avautui.
Käännyin selälleni ja availlessani silmiäni kuulin jonkun pyytävän veljeni allekirjoitusta ja sitten ovi sulkeutui. Pihalla käynnistyi auto, joka ajoi pois ja rauha palasi.

Lojuin hetken vielä sängyssäni kiskotellen ja kuunnellen veljeni puuhia keittiössä, mutta kun kahvin aromi kulki nenääni, niin nousin ylös ja puin ylleni aamutakkini. Avattuani huoneeni oven kohtasin kaksi ruskeaa silmäparia, jotka tuijottivat minua lattian tasosta.

"Huomenta haukkulaiset", lausahdin koirille ja soin niille rapsutukset, joiden jälkeen suuntasin keittiöön koirat perässäni.
"Huomenta", toivotin veljelleni, joka istui keittiön pöydän ääressä, edessään kahvikuppi ja lehti, jota hän ilmeisestikin oli lukemassa. Tai oli ollut, sillä nyt hänen mielenkiintonsa oli paksussa kirjekuoressa, jota hän hypisteli sormissaan.
"Mikä tuo on?" Kysyin häneltä asettuessani pöydän toisella puolella olevalle sohvalle.
"Vaikuttaa kutsulta", Niklas vastasi ja seurasi paljon puhuvalla katseellaan kissaani, joka kulki parhaillaan pöydän poikki jättäen sanomalehteen märkien tassujensa jäljet. Sitten se hyppäsi viereeni istumaan ja loi Niklakseen niin tympeän ilmeen, etten voinut muuta kuin nauraa.
"Koskahan teidän kahden suhde muuttuu sietämisestä pitämiseksi?" Pohdin ääneen, mihin Niklas vastasi tuttuun tapaansa, että ei koskaan, sillä hän ei ollut kissaihmisiä ja sieti kissaani vain siksi, että se oli minun, ja minua hän sieti taas siksi, kun olin hänen rakas pikkusiskonsa.

Niklaksen viimeiset sanat koskettivat sydäntäni ja tunsin jälleen kiitollisuutta siitä, että minulla oli hänet isoveljenäni ja että meidän kahden välinen suhde oli vahva. Niin vahva, että kun kotileikki entisen poikaystäväni kanssa päättyi ja olin liian ylpeä palataakseni lapsuudenkotiimme asumaan, niin Niklas oli tarjonnut minulle väliaikaista kimppa-asumista talossaan. Tosin tuo väliaikaisuus oli kestänyt jo useamman vuoden eikä sen loppumisesta puhunut kumpikaan.

Vaimea rapina palautti huomioni kirjekuoreeseen ja näin Niklaksen ottavan kuoresta esiin taitellun, juhlallisen näköisen paperiarkin. Hän oikoi sen ja ja silmäili sitä vaiti.

"We request", hän aloitti arkin lukemisen ääneen, "the honor of Your, Niklas Langdall and avec, presence at the marriage of our children Sofi Brun and Alex Kanto at the Hall of Brun, Saturday the Fifteenth of May, Five o'clock in the evening."

Minulta meni hetki, ennenkuin ymmärsin, mitä Niklas oli juuri lukenut ja sitten lausahdin: "Vau. Alex on siis saamassa Sofin itselleen."
"Siltä näyttää", Niklas lausahti ja tutki eleettömästi kutsun liitteitä.

Tunsin iloa veljeni armeijakaverin puolesta, sillä siitä lähtien, kun Alex oli ollut opiskelemassa Irlannissa ja kohdannut Sofin, niin hän oli ollut mennyttä miestä. Eikä se ollut mikään ihme, sillä tavattuani Sofin, uskoin tavanneeni enkelin, niin sydämellinen ja kaunis nainen hän oli. Saatoin vain kuvitella, kuinka kaunis hääpari Alex ja Sofi tulisivat olemaan.

"Lilja on varmasti innoissaan, kun pääsee kanssasi häihin", lausahdin tutkiessani kutsua, joka oli kirjoitettu käsin, vesileimatulle paperille.
"Kuinka niin?" Niklas ihmetteli kaataessaan lisää kahvia kuppiinsa.
"No hänhän rakastaa juhlia", vastasin sorauttamalla rakastaa-sanan r-kirjainta, kuten Liljalla oli tapana tehdä.
"Niin varmasti", Niklas vastasi katseensa jo sanomalehdessä, "mutta hän on kesän Lapissa töissä."

Olin aikeissa sanoa, että kyllä Lilja varmasti saisi vapaan viikonlopun häiden takia, mutta tapa, jolla veljeni leuat olivat kiristyneet, kehotti minua unohtamaan sanani, ja kenties myös Liljan. Mikä ei kyllä surettanut minua lainkaan, sillä en ollut alunperinkään pitänyt Liljasta, joka oli kiehnännyt veljeni kannoilla siitä lähtien, kun hän oli päässyt Ilmavoimien taitolento-osastoon.

Veljeni tuijotus herätti minut ajatuksistani ja katsoin häntä kysyvästi.
"Niin, että lähdetkö sä?" Hän kysyi, mutta minulla ei ollut aavistustakaan, mihin hän kysyi minun lähtevän, joten vastasin kysyen: "Niin minne?"
"No Alexin häihin tietysti", Niklas täsmensi ja pyöräytti silmiään.
Omat silmäni puolestaan laajenivat teevadeiksi ja kiljahdin riemuissani, "Kyllä!" Ja samassa päähäni iski ajatus: Mulla ei ole mitään päällepantavaa.

Arvostelut

Käyttäjien arvostelu: 3 käyttäjä(ä)

Arvosana 
 
3.2  (3)
Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
Kolmiapila; Prologi 2016-03-02 10:00:30 pantteri
Arvosana 
 
3.5
pantteri Arvostellut: pantteri    March 02, 2016
Top 50 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Oikein sujuvaa ja helppolukuista tekstiä. Ainakin minulle mielenkiintoista näin nuoren näkökulmasta. Tämä sopi hyvin aluksi ja jatkoa odotellessa.

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
Kolmiapila; Prologi 2015-12-28 12:00:13 puurolover
Arvosana 
 
3.0
puurolover Arvostellut: puurolover    December 28, 2015
Top 500 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Anteeksi mutta en oikein tykännyt tästä. Ajattelin päähenkilöstä että en koskaan haluaisi hänestä enää kuulla. Jotenkin ärsyttävä tyyppi. Anteeksi vielä. En ole hyvä arvostelija enkä kirjoittaja itse. :)

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
Kolmiapila; Prologi 2015-12-22 09:41:48 liskomies
Arvosana 
 
3.0
liskomies Arvostellut: liskomies    December 22, 2015
Top 50 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Pakkohan tätä on kommentoida, jos ei muuten, niin päähenkilön veljen ammatin takia... ;)

Aika lyhyt pätkä, tästä on vaikea vielä vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Sinänsä pidän siitä, että Niklaksella on harvinainen ammatti, tuollaiset ei-niin-jokapäiväiset ammatit luovat aina voimakasta mielikuvaa henkilöstä. Taistelulentäjäthän ovat ammattikunta, josta lähes jokaisella on jonkinlainen (todellisuudessa useimmiten täysin virheellinen, kiitos muutaman varsin epärealistisen Hollywood-leffan...) mielikuva. Yhteen asiaan on kuitenkin pakko kiinnittää huomiota: Lentäjät ja heidän omaisensa puhuvat yksinkertaisesti Midnight Hawkseista, joka on ollut osaston virallinenkin nimi muistaakseni vuodesta 1997. Tuskin kukaan heistä käyttää kankeaa ja kapulakielistä ilmaisua "ilmavoimien taitolento-osasto".

Novellin luettuani huomasin, että tiedän paljon enemmän Niklaksesta kuin kertoja-minästä, jonka nimikin jäi pimetoon. Voisiko Niklas puhutella siskoaan jossain repliikissä nimeltä, jollon kertojan nimi tulisi luontevasti lukijan tietoon? Päähenkilön nimen on hyvä tulla esiin jo tarinan alkupuolella, ellei sen salaamisella ole jokin tarkoitus. Jäin myös miettimään, minkä ikäinen kertoja-minä on. Novellin alkupuolella minusta tuntui, ettei heillä ole Niklaksen kanssa kovinkaan suurta ikäeroa, mutta kun Niklaksen nykyinen työ tuli tietoon (MH:n lentäjät ovat about 30 - 35 -vuotiaita), alkoi äkkiä tuntua, että kertoja onkin 10 - 15 vuotta veljeään nuorempi. Ei ole oikein uskottavaa, että kolmekymppinen nainen tulisi vuosikausiksi loisimaan veljensä nurkkiin vain siksi, että poikaystävän kanssa tuli bänät. Muutenkin kertoja-minä tuntuu ripustautuvan veljensä g-housujen lahkeeseen varsin epäkypsällä tavalla. Kertojan summittainen ikä vois tulla luontevasti ilmi esim sen kautta, mitä hän tekee (opiskelee Jyväskylän yliopistossa, on jossain töissä...?).

Kerronta on sinänsä varsin sujuvaa, eikä pahempia kielellisiä kömmähdyksiä hyppää silmille. Toistoa kannattaa välttää, myös johtolauseissa (ei mielellään peräkkäin kahta johtolausetta, jossa joku lausahtaa jotakin). Esim:

Minulta meni hetki, ennenkuin ymmärsin, mitä Niklas oli juuri lukenut ja sitten lausahdin: "Vau. Alex on siis saamassa Sofin itselleen."
"Siltä näyttää", Niklas lausahti ja tutki eleettömästi kutsun liitteitä."

Olisi sujuvampaa, jos kirjoittaisit yksinkertaisesti "Niklas sanoi ja...."

Otsikosta pidän erittäin paljon. Kolmiapila saa ajattelemaan neliapilaa, joka liittyy kiinteästi Midnight Hawksiin. Nimi herättää samalla mielikuvan mahdollisesti tulossa olevasta kolmiodraamasta. Tai siitä, että Hawksit mahdollisesti menettävät tarinan edetessä jostain syystä yhden lentäjänsä... :)

Jatkoa odotellaan. :)

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
20
Report this review
 
Powered by JReviews
 
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS