I
Kaunis ilta-aurinko laskeutui korkeiden kukkuloiden taakse. Oli aivan hiljaista...
...kunnes kuului pieni rasahdus. havahduin ja vedin hupun päähäni. Klick! Latasin aseeni. Se oli perus pistooli, Unique Mod B/cf-66, Ranskan armeija käyttää tallaisia. Käännyin katsomaan taakseni ja huomasin helpotukseksi takani olevan Brian. Brian on vanha armeija kaverini, olemme molemmat hyviä ampujia ja räjähde käyttäjiä...
...mutta nyt oli aika iskeä...
...Brian latasi aseensa ja kuiskasi: ''Sä meet sit takakaut ja mä edest. Ammut vaa kuoliaks ja sit sun pitäis päästtä tiskille. ''Okei, Let's go body! Mä ammun ne siat ja avaan tiskin, sitten kaikki rahat on meiän...
...kaikki pankin rahat.'' Kävelin kyyryssä puskien takana. Ideana oli pankkiryöstö. Minä ja Brian olimme suunnitelleet tätä pitkään. Suunnitelma oli tarkka ja huolellisesti mietitty. Minun täytyi mennä lastaus laitureille (siellä rahat lastataan autoihin tai rahat tuodaan autoista pankkiin) ja ampua turvamiehiä Erwinin kanssa. Erwin on 24-vuotias kaverini, Brian on 31 ja minä 27.
II
Näin Brianin laatikoiden takana. Hyppäsin esiin ja aloin ampua. Kaksi vartijaa meni laatikoiden taakse piiloon, mutta laatikoiden takan oleva Erwin ampui heidät ja minä ammuin kolme muuta. Verta oli sikin sokin ja minä räjäytin panssarioven lukon C-4:llä. Työnsin C-4:n avaimen reikään ja räjäytin sen laatikoiden takaa suojasta. Pääsimme tiskille sen panssarioven kautta. Seinät olivat maalattu hyvin vaalean ruskeiksi. Tiskillä oli kolme työntekijää jotka säikähtivät kun tulimme. Latasimme taa saseet ja aloimme ampua. Kassaneidit kaatuivat verisinä ja kuolleina maahan ja aulassa oli vain ruumiita. Yhtäkkiä Brian tuli liukuovesta sisään kahta GoodFood-marketin muovikassia kantaen. Otin muovikassit ja aloimme etsiä kassaholvia. Holwin ovi oli lyhyen käytävän päässä. se näytti jykevältä ja vaikealta murtaa. Siinä oli yhdeksän numerolukkoa. Erwin otti mustasta repustaan tiirikointi välineet. Käytävässä oli pimeätä ja kuulin kuinka poliisiautojen sireenit ujelsivat. ''Laitappa vähän valloo Floyd, tääl on aika pimiää.'' Brian sanoi. Kaivoin taskunipohjalta pienen polkupyörän taskulampun. Tulin vilkaisseeksi isoa digitaalikelloa, kello näytti näin: 13.April, 2013.
III
Kun menin ulospolttamaan tupakkaa, näin poliisiautojen kiiruhtavan pankin parkkipaikalle. Syöksyin sisään ja tiskille. Etsin liukuovien panssarilukitusnappia. Löysin sen alle kuudessa sekunnissa ja painoin sitä. Huokaisin helpotuksesta vaikka tiesin jääväni kiinni. Olisin saanut Erwinin kanssa kuolemantuomion 15 henkilön tappamisesta julmasti. Ei ollut paljoa vaihtoehtoja. Joko kuolla myrkkyruiskeeseen teloituskammiossa tai ampua itseään. Klick! Latasin aseeni ja tähtäsin Brianiin. Kuului vain ''BANG!'' ja Brian kaatui kuolleena maahan, olin tähdännyt päähän. Erwin huusi: ''Mitä hel***tiä sinä oikein puuhaat?!! Sinä tapoit Brianin idiootti!'' Minä vastasin karskisti: ''V***u eksää ymmärrä?! Meillä ei ole mahdollisuuksia!!!'' Sitten ammuin Erwinin ja asetin pistoolini hopeisen piipun suuhuni. Mongersin (koska piippu oli suussa) viimeiset sanani: ''Life is killing!!''
