 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Heipsan! Lukaisin äsken Noitatarinan ja ajattelin antaa siitä vähän palautetta.
Tarinan idea oli itsessään okei. Kiltti ja hyväntahtoinen noita pohtii asemaansa ja perinteisiä velvoitteitaan yhteiskunnassa. Hän toivoo olevansa joku muu. Mustan kissan maininnasta pointsit, kyllä jokaisella itseään kunnioittavalla noidalla on kissa! ;)
Tarina on lyhyt, herttainen ja mukava. Tätä lukiessani kuvittelin samalla, miltä tarina kuulostaisi jos kuulisi sen jonkun kertomana. Sillä tavalla tietyt lauseet kuulostaisivat luontevimmilta.
Koko tarinan aikamuoto jäi ihmetyttämään. Alussa ajattelin noidan kertovan tarinaansa imperfektissä, mutta "voisin jo itse mennä sisälle lämpimään"-lauseen jälkeen tarina onkin preesensissä. Lopusta sai vaikutelman, että noidan kertomus olisi sittenkin tapahtunut menneessä aikamuodossa ja loppupuoli kulkeekin taas imperfektissä. Pidin ihan siitä ideasta, että noita olisi ikään kuin kertonut koko tarinansa jollekulle (jolloin tarina olisi jo tapahtunut eikä puoliksi tapahtumaisillaan), mutta aikamuoto kannattaa tarkistaa.
Kappalejaossa ja oikeinkirjoituksessa on myös vielä hiomista. Meidän jokaisen on hyvä harjoittaa näitä taitoja, oikeinkirjoitus ja kappalejako kun vaikuttavat lukukokemukseen yllättävän paljon. Lisää treeniä niin hyvä tulee!
