Lyhyt runo, mutta se nostaa silti esiin syvällisen kysymyksen. Millaista olisi, jos kaikki unelmat kävisivät toteen, eikä enää olisi mitään unelmoitavaa? Lisään Lasmundin spekulointiin, että ehkä optimi olisi, jos kuolinvuoteellaan saisi lopulta viimeisenkin unelmansa täyttymään. Ainakin nopeasti ajateltuna olisi silloin saanut elämänsä aikana kaikki unelmansa täytettyä, mutta silti olisi riittänyt unelmoitavaa loppuun asti! :D
