Melankolista. Yleensä runoissa odottaa jonkinlaista rytmiä, säkeiden jakoa eri osiin. Tämä runo rikkoi tätä odotusta, kun kaikki tuli tasaiseen tahtiin, mutta se sopi oikeastaan ihan hyvin tähän melankoliaan.
Tässä odotetaan paljon, mutta odotukset jää kategorisesti toteutumatta. Niinhän se välillä menee. Toivottavasti aina joskus edes jotkut odotukset toteutuu!