 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Lyhyt mutta mielestäni toimiva runo. Sanoma lienee että yksin on usein aika ikävä olla.
Ainoa mistä en itse pidä on tuo "kuin koira ilman isäntää" rivi. Mielestäni on väärin ajatella että koira, tai mikään lemmikki, välttämättä tarvitsisi isäntää. Ihmiset me vain haluamme lemmikkejä, mutta mielestäni se ei päde toisin päin. Kirjoitinkin joskus tätä teemaa käsittelevän novellin "Koirien kapina", ensimmäinen jonka olen tällä sivustolla julkaissut. Jos tuo rivi olisi korvattu itselleni mieluisammalla vertauskuvalla, niin olisi tullut varmaan vielä puolikas tai kokonainenkin tähti lisää.
