jo SE on nähty, huonosti ihminen huolehtii itsestään, narisee ja valittaa näkemättä todellista aihetta. EI puhua paljosta menettämisestä esimerkiksi, kaunista meristä jossa on tullut kaatopaikka. Kuka ei haluaisi asua meren äärellä. Emme pääse tekojamme pakoon emme pääse pakoon vaikka omistaa kaksi jalkaa. Paljon voisi aiheesta kirjoittaa ihmisen omatunto.
Menköön runo ihmisen hallintakeskukseen ja pudottaa kivi varpaille tunteakseen mitä on todellinen kipu, ja että meidän on luovuttava jostakin - paljostakin - saadaksemme paremman maailman
Ihmisyyden syllin tietääksemme todellisesta kivusta ja huomata sitä voimme yhdessä hoitaa. Että me enemmän voisimme nauraa yhteisellä maapallolla. Kiitos runosta.