Huomaa että on mietitty mitä sanotaan ja miten sen saa vaikuttavaksi. Lyhyet lauseet sinänsä ei tee runosta vaikuttavaa, sen lyhyyden täytyy myös tuntua käytetyissä sanoissa. Rehellisyyttähän tässä on ja se on hyvä. Tunnetta, allegorioita, elämää. Ymmärrän että tässä kuvataan lapsen itsenäistymistä? Vanhemman tuskaa päästää irti? Sen tarkemmin ei osaa sanoa. Kun nyt on kysymys sanataiteesta, ja sen arvostelusta, niin tämä on liian abstrakti. Ei saa otetta mistään. Kaipaan jotain konkretiaa; miten tuska koskettaa arjessa. Kuvaa tuo kaikki vielä lyhyemmin ja niin että se kitetytyy johonkin ymmärrettävään, arkisanaan- tai esineeseen.
Sanataiteessa on kyse sanan taiteellisesta - ja rehellisestä - käytöstä. Ei niinkään maalailusta. Enhän minä osaa selittää mistä runoudessa on kyse, kunhan heittelen mielijohteitani. Mutta tarkoitan sitä että runon vaikuttavuus syntyy siitä että keskitytään ajattelemaan millä sanoilla ajatus tai tunne saadaan impactiksi. Pelkkä tunne ei riitä runon hyvän runon kirjoittamiseen. Sanojen maailma tai ikkuna tai vaatteet täytyisi saada kontrastikkaaksi jännästi.
Pidin siitä ettei ole kielioppivirheitä, lyhyet rivit myös ja vahvuutesi on turhan pois karsiminen. Suurin vahvuutesi on se asenne, että kirjoitit tämän tekstin ja sitä myötä ymmärsit ja käsittelit elämääsi ja ajatuksiasi. Se on mitä arvokkainta.
Kiitos.
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |