Paljon kirjoitettu aihe. Paljon ei tuonut lisää. Positiivisuus on onnea rakentava tunne. Käsitys itsestä ja rakastetun suhtautumisesta riippuu paljolti kirjoittamasi tunnekeskittymä. ELI vuorovaikutuksesta. Vaikka kuinka toivoisin tärkeimmän ihmisen tunnistamisen rakkaaksi, katson suruun, kun ajattelen mitä meidän on kohdattava, jos läheisin menettää muistin ja muistot. Runo on tietenkin tätä päivää. En ota runosta mitään pois. Elämä on nyt, menneisyys tämän hetken tunteet, ja vain mielellä rakentamamme kartta tulevasta, jota joudumme korjailemaan. Kiitos runosta. Jos kysyt minulta, onko runon tunnepiikki iskeytynyt syvälle minuuteni hermoradalle? Kyllä.
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Taidanpa uskaltaa sitten laittaa koko kokoelman tänne.