Ihan ensimmäinen ajatus tätä runoa lukiessa oli, että "onpas sielukas runo". Kaunis ja syvällinen, itsetutkiskeleva, hämmentynyt ja etsivä, mutta helppolukuinen.
Yhden tähden otan pois siitä, että runo loppui täysin yllättäen. Oleellinen oli toki jo sanottu, mutta silti tuntui, että teksti katkesi kesken.
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Olet ehkä oikeassa, että tämä runo vähän kuin loppuu kesken. Olen nimittäin muokannut tätä vanhaa runoa uusiksi ja nyt kun katson tulosta (yläpuolella), sanojen taivutusmuodot saavat runon tuntumaan keskeneräiseltä. Olen siis sitä mieltä, että kerran kirjoitettua ja silloin aikanaan mietittyä ja muokattua ei kannata lähteä tekemään uusiksi. Menee usein vaan pilalle, ainakin mun runoille käy usein niin. Silloin niistä nimittäin katoaa jotain autenttisuutta, tunnepuolella vähintäänkin, jos ei kokonaisuutenakin asiasisältökin huomioiden.
Mutta kiitos palautteesta, se lämmitti mieltä.