 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Arvioni on sikäli kammottava, että arvioin runoa kuin jukaistua teosta. Se siis kilpailee parhaiden runoilijoidemme kanssa. Se voi olla epäoikeudenmukaista, mutta en tiedä, kuinka muuten voimme arvoiida tekstiä siten, että kirjoittaja tietää, mitä tähtiluokitus tarkoittaa. Vertaan kaikkia kirjoittajia julkaistuihin kirjailijoihin ja heidän painotuotteisiinsa - useimmathan kuitenkin, edes salaa, toivovat vielä julkaisevansa tekstejään.
Parasta runossa on ehdoton läsnäolo, joka tekee siitä uskottavan. Nautin muutenkin lukemastani, aihe oli viehättävä.
Mikä sitten häiritsi? Kankeus, kankeus ja kankeus. Heti kun lauseisiin saa hieman ilmaa ja volyymiä, runosta tulee viiden tähden teksti!
Aurinkoista kevättä!
