Itse näen tämän runona luopumisesta. En luovuttamisesta, vaan luopumisesta. Pidän runon tunnelmasta, miellän itsekin kirjoittavani vähän vastaavalla tyylillä. Ainakin pidän runoissakin sanojen juoksusta. Minusta runo tarvitsee sellaisia harkittuja pysähdyksiä, kuten tässä runossa, liika töksähtely tuo vain epämukavuutta. Tanssivista lauseista, karusta kauneudesta, ja melankolisesta tunnelmasta annan neljä tähteä. Hieno runo!
Yhden tähden otin pois parista ylimääräisestä sanasta, jotka mielestäni toimivat vähän turhan pisteen tavoin, koska ne rikkoivat rytmiä. Rivien asetteluun kannattaa kiinnittää huomiota. Minusta runon rytmi saa muuttua runon edetessä, kunhan muutos ei luo liian syvää juopaa alun ja lopun välille, mutta tässä runossa sanojen rivittämisellä olisi voinut helpottaa lukemista ja rytmin löytämistä vähän enemmän.