Tämä oli mielenkiintoista, perinteistä riimittelyä ja modernia runoa ja hieman tarinankerrontaa seassa. Kaavan rikkominen on kaikin puolin virkistävää, kunhan se ei mene levottomaksi ja siinä onkin hienosäädön juju, mikä on tarpeeksi. Joku voi olla sitä mieltä, että kerronta muuttuu loppua kohti liian selittäväksi tarinatyyliksi, mutta ei se välttämättä ole huono asia.
Kiinnostavaa kikkailua joka tapauksessa. Tämä ei aukea yhdellä kerralla, joten uudelleen lukemalla palaset etsiytyvät paikoilleen itse kunkin tajuamalla tavalla. Tykkäsin tästä tunnelmasta ja jotain yllätyksellisyyttä olin tästä aistivinani, kiitos runosta!