Arvostelut käyttäjältä Vuorenhelmi

Lorenzian kanssa samaa mieltä, säejako pätkii kokonaisuutta.

Näin minä tämän koin:
Runossa tapahtuu isoja asioita. Ajattelin lukiessani kuuntelevani tarinaa rakkaudesta, jossa luopuminenkin lopulta on rakkautta. Joku kävi jonkun elämässä sen tietyn hetken verran. Ääripäästä ääripäähän, vauhdista pysähtyneisyyteen, vapaat hiukset päätyvät nutturalle.

Kiva kun mainitsit otsikoissa satasanaiset, olen itsekin viime aikoina ollut kiinnostunut tästä kirjoittamisen muodosta! Näitä on kiva lukea ja ihmetellä, miten paljon elämää voi saada mahtumaan sataan sanaan. Juuri niin, että tarinassa on alku ja loppu, eli tapahtuu jotakin. Kiitos näistä.

Jos pari kommenttia itse tekstien viilaukseen (ja tiedän että se vaikeaa). ensimmäisen tarinan alussa lyhyet päälauseet ehkä hieman töksähtävät peräkkäin ladottuina. Loppua en ymmärtänyt "yhdessä arestin" vai jäikö siitä jokin sana välistä.

Toivottavasti julkaiset vielä lisää ;)

Minä ajattelin tästä, että tämä on raakaversio tekstistäsi, jota aiot vielä työstää eteenpäin.

Jos alat kirjoittaa tätä uudelleen jäsentämällä tapahtumia ja lisäämällä kappalejakoja, huomaat eron varmasti itsekin, tällaisenaan tätä on hengästyttävä lukea. Myös edellä kommentoineen vinkit ovat hyviä. Kokeile, että kirjoitat yhden kohtauksen ja luet sen itsellesi ääneen. Sitten tee tarvittavia muutoksia ja viilausta, jos tuntuu siltä.

Tästä tulee mieleen lääkärileikki, aikuisten sellainen, ja jokin seksuaalinen vire runosta huokuu.

Runossa on paljon tulkinnanvaraa, ja se jättää lukijalle paljon mahdollisuuksia käsittää se omista lähtökohdistaan tulevilla tavoilla, paljon jää selittämättä, paljon tulee ymmärretyksi.

Ehkä minua pienesti häiritsi säejako, eli se mihin kohtaan olet päättänyt laittaa pilkun tai että säe on vain yhden sanan mittainen. Siitä runon rytmi syntyy ja itse koin sen hieman töksähtelevänä.

kiitos runosta.

Tämä oli mielenkiintoista, perinteistä riimittelyä ja modernia runoa ja hieman tarinankerrontaa seassa. Kaavan rikkominen on kaikin puolin virkistävää, kunhan se ei mene levottomaksi ja siinä onkin hienosäädön juju, mikä on tarpeeksi. Joku voi olla sitä mieltä, että kerronta muuttuu loppua kohti liian selittäväksi tarinatyyliksi, mutta ei se välttämättä ole huono asia.

Kiinnostavaa kikkailua joka tapauksessa. Tämä ei aukea yhdellä kerralla, joten uudelleen lukemalla palaset etsiytyvät paikoilleen itse kunkin tajuamalla tavalla. Tykkäsin tästä tunnelmasta ja jotain yllätyksellisyyttä olin tästä aistivinani, kiitos runosta!

Tää oli omalaatuinen ja jännä, tuli luettua läpi. Aluksi luulin, että ollaan jossain amerikkalaisessa lähiössä, mutta sitten siellä asuukin Tero :D

Sit tässä oli vähän kaikkee, kerrontaa, runoa, pitkä dialogi. Ihan viihdyttävä mutta selkeästikin kesken, osahan onkin 1. Jos kasvien kuningas viittaa johonkin pössyttelykuninkaaseen, olen pettynyt :)

Mä jatkaisin tarinaa jollain muulla kuin tuolla polttamisella, ellei se sitten meinaa jotain muuta kuin tupakkaa tai huumeita. esim. pyromaaneja jotka lähtee tuikkaamaan taloja tuleen.

Jään seuraamaan.

Huh, mä muistan Valion Masse Majavan ja tuli heti se vanukkaan maku suuhun!

Näin lyhyessä tarinassa aikamuoto olisi mielestäni hyvä pitää samana alusta loppuun, ellei ole oleellista muuttaa sitä parissa virkkeessä, niin kuin tässä lopussa nyt on?

Tämä on keskeneräinen tarinan suunnitelma, eikä aihekaan ole kovin kiinnostava vaan lähinnä outo, mutta kommentoin silti.

No miten olet ajatellut kehitellä tarinaa tästä eteenpäin? Nyt se kulminoituu tuohon vittuun, millä voi ollakin tarinan kannalta jokin oleellinen piilomerkitys.

Omituisessa tarinassasi on omituista, että henkilö haluaa irroittaa käden tylsällä veitsellä, kun on aika selvää, ettei se onnistu. Tarkoitus on siis satuttaa tyttöä, kiduttaa ja tappaa. Eipä ihme, että tämä tyttö haluaa kuolla, kun on tuollaisessa seurassa. Ilmeisesti tällaisille tarinoille on kirjoittajia ja lukijoita, mutta outo fiilis jäi.

(siksipä) minusta tuli
(jälleen) runoilija

(ja) aloin kirjoittaa siitä
mitä kukaan ei ymmärrä

mutta minkä kaikki
ovat kokeneet

- Tässä kohta, josta pidän. Toimii sellaisenaan mielestäni. Mutta myös niin, että suluissa olevat poistetaan.

Kiitos runosta!

Tässä oli jotain hauskaa tunnelmaa josta pidin. Jotain haikeaa ja kolkkoa, samaan aikaan kysymyksiä herättävää. Heti alkoi mietityttää, kuka puhuu ja kenelle :)

Säkeessä kolme vaan mietin, että tuo "yöksi" ei ehkä ole oikea kohta aloittaa ja voisiko "ja" sanan poistaa?

Kokonaisuutena miettisin uudelleen säejakoa, missä kohtaa painaa enteriä. Se muuttaa heti tunnelmaa ja luo runoon rytmiä uudella tavalla. Nyt on aika tasaista, näin äkkiseltään luettuna.
mutta tykkäsin. Kiitos!