 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka IneaRose!
No johan on Darwinismia ilmassa :) Tässä on nyt varmaan jotain taustalla, mutta minä en oikein saa siitä kiinni.
Tämä on niin pitkälle jalostettua negativismia, että se ei oikein osu minun ajatusmaailmaani. Tai ehkä en vain ymmärtänyt mitä tarkoitit tällä.
Otan esimerkikis tämän runon, niin tarkoititko että tämäkin menee vituiksi, vai tarkoititko että jos tämä onkin hyvä, niin runoilu yleensä menee jossain vaiheessa vituiksi?
Sellaisen kyllä saattaisin hyväksyä, että esimerkiksi urheilijoilla, kun ikää tulee tarpeeksi, niin hommat menee vituiksi ja ammattilaisura loppuu. Ehkä tarkoitit juurikin sitä, sillä mielestäni kaikki asiat joita teemme, eivät varmasti mene vituiksi.
Runon rytmitys on aika sekava. Välillä vain yksi rivi säkeessä, välillä useita. Ei ollut sellaista yhtenäistä linjaa, vaan runon ulkoasu muistuttaa ajatuksenjuoksua, joka paikoin on hitaampaa ja paikoin vuolasta.
Suosittelen tutustumaan Darwinismiin :) Mielestäni paras filosofia siinä on kymmenes kohta (ainakin muistaakseni), joka menee osimoilleen niin, että jos joku asia, joka olisi voinut, ja jonka olisi jopa voinut olettaa menevän pieleen, ei mennytkään pieleen, niin jälkikäteen mietittynä olisi ollut parempi, jos se olisikin mennyt pieleen. :)
Kiitos!
| 2 kohdetta - näytetään 1 - 2 |
Järjestys
|
| 2 kohdetta - näytetään 1 - 2 |
Tarkoitan, että yleensä (ainakin minun elämässäni) jos joku asia onnistuu, niin joku toinen asia sitten ei onnistukaan tai jos se onnistuu, niin se ensimmäinen asia menee pieleen eli jotenkin vituiksi :-D Tai kenties vasta kolmas asia.
Tyyliin (esimerkit eivät nyt ole mun elämästä) Pääset lääkikseen, opiskelet innoissasi, opiskelijabileissä löydät elämäsi kumppanin, voitat arpajaisissa joku kaunis päivä rahaa ja pääset kumppanisi kanssa etelään. Ja elämämme kun ei ole täydellistä niin kenties etelässä avaat sähköpostisi ja luet tiedon siitä, että reputit anatomian tentin. Kumppanisi sinua kovasti lohduttelee, mutta loppuloma kuitenkin menee aika vituiksi, koska sulla on niin huono fiilis. Kotimatkalla lentokoneesi joutuu tekemään pakkolaskun ja lomasi pakkojatkuu jossakin Serbiassa, missä on liian kuuma ja tukalaa. Lopulta pääset kotiin ja alat ihan hulluna lukemaan uusintatentiin. Kenties pääsetkin sen läpi, mutta tässä vaiheessa kumppanisi on aivan kyllästynyt huomionpuutteeseesi, joka johtui siitä että huomiosi keskittyi vain tenttiin ja kumppanisi lähtee lätkimään ja joudut toteamaan, että no vituiks meni se suhde. Pääset läpi anatomian tentistä, mutta sitten tajuatkin, että lääkis ei ole sinun alaasi ja lopulta löydät itsesi pitkien elämänjaksojen jälkeen Serbiasta lentokenttäsiivoojana ja toteat, että no aika vituiks meni, mutta humoristisesti toteat kuitenkin, että elämä jatkuu. Jotenkin näin :-D
Onko nyt todettava, että vituiks meni tää runon :-D Hehheh. Ymmärrätkö yhtään, mitä tarkoitan? Tämä on kyllä jännä, että kun itse luulee selittävänsä asiansa selvästi, niin tämä selittäminen jääkin sen verran vajaaksi, ettei toinen ymmärrä mitä tarkoitin. Eli menee vituiks :-D Juu :-D