 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Nyt aloin ymmärtää sinun runoja, kun luin useamman :-) Tämä on oikein kaunis ja herkkä runo. Minulle tulee mieleen tämä Saima Harmajan kaunis runo:
Rannalla
Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.
Aaltojen hyväilyistä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa
tulisit juuri nyt.
Ehkäpä, jos koet juuri tämän tyylin omaksesi, millä tavoin nyt kirjoitat, niin suosittelen sinulle Saiman kauniita runoja luettavaksi.
En minä keksi yhtäkään huonoa asiaa tästä runosta. Tähtiä tulee vain sen takia vähemmän, että kirjoittamasti aiheesta on kirjoitettu niin paljon eikä tämä runo tuo siihen mielestäni mitään uutta. Jospa löytäisit jonkun aivan uuden näkökulman? Sitten tulee mieleeni, että oletko kokeillut kirjoittaa tällä herkällä tyylillä jotain "nykyaikaisen miljöön" runoja, vaikkapa "Pojat pelaavat pleikkaa" tai "Älykännykkäni ei päästä minusta irti" tai "Astianpesukoneeni hurina on kuin musiikkia."
Jotain tuollaista. Kenties, tällä tyylillä, voisit iskeä johonkin runomaailman kultasuoneen.
Tällaista tuli mieleeni. Jään odottamaan uusia runojasi.
