Jää vähän epäselväksi, miksi alussa on sinä "Askeleesi" ja sen jälkeen minä "minun elämääni". Puhutellaanko alussa sisäistä lasta tai omaa itseä lapsuudessa? Lisäksi liika proosallisuus häiritsee, suora teksti ei vaan jotenkin tuo "runollista fiilistä", mitä se sitten lieneekään.
Ole hyvä, äläkä pahastu kommenteistani, vaan sisuunnu ja kirjoita minut sun muut kirjoittajat suohon.