Review Detail

Olet paras 13-vuotias kirjailijan alku, jonka tuotoksia olen tähän mennessä lukenut. Tyylisi kirjoittaa on oikein hyvä. Et toista itseäsi liikaa, vaikkakin joitain sanoja, kuten 'sitten', voisi vähentää. Osaat kuvailla tunteita ja tilanteita. Välillä teksti lipuu asiasta toiseen hyppäämiseksi ilman kuvailuja. Mutta ikääsi nähden oikein hienoa tekstiä!

Muista lukea tekstisi aina uudelleen, jotta osaat korjata selvät kirjoitusvirheet kohdilleen, niitä tekstistäsi löytyi. Perheen koostumus on mielenkiintoinen (kaikki muut kaksosia), tekisi mieli kuulla lisää päähenkilön tuntemuksia siitä, että hän on ainoa, jolla ei toista puoliskoa ole. Hienoja kuvailuja, erityisesti nämä:
"Viikko kerrallaan, ja sitten uudestaan."
"Silmäni ovat kuin sakeaa järvivettä ja kukaan ei ota niistä selvää."
"...ja silitin kissan silkkistä päätä."
"Toisella kädellään hän otti hellästi kinni leuastani pakottaen kohtamaan katseena."
"Nopeasti se oli ohi, mutta vastaus miellytti minua."

Tässä kohtia, jotka ovat liikaa tekstissä tai oudosti esitettyjä, eli niitä tulisi vielä hioa:
"Noh, saatte tietää sen kyllä."
"Olen siis komentoista, jollei joku älynnyt." Ensimmäinen lause on turha, kuten myöskin lukijan alentaminen, jossei hän heti tajunnut päähenkilön ikää.
"Perheeseeni kuulu se ja tämä. Ja nimesi on Yasmine. Se on kai se tärkein tieto tässä. Mutta mitäs muuta? Ainiin!" Perheeseen ei oikein voi kuulua 'se ja tämä'. Jätä se pois tai tarkenna. Tai sano vain, että 'perheeni koko oli normaalia suurempi'. Voit myöskin vain todeta seuraavaksi, että 'Nimeni on Yasmine.' Jätä omat täytepohdinnat pois, kuten tuo 'mitäs muuta - ai niin.'
"Mutta sitten käännyin..." Aloita lause suoralla toiminnalla; 'Käännyin...'
"Me seurasimme vain perässä." ...katseillanne? Nyt lause antaa ymmärtää, että te seurasitte jaloillanne heidän perässään.
"Se oli mielipiteeni. Noh antaa olla." Turhaa kirjoittajan täyteajattelua. Lukijan ei tarvitse tietää näitä. Jätä ne tekstistä pois.
"...katsoin kuinka äiti naputti tietokoneen ruutua." Naputtiko hän sormellaan tai kynällä tietokoneen näyttöä? Jos tarkoitat sitä, niin lause on oikein. Mutta jos tarkoitat, että hän naputteli näppäimistöä, niin vaihda sanoja.
"Silja oli keksinyt minulle lempinimen Yassu kaksi-vuotta sitten, ja siitä asti hän oli sitä käyttänyt." Lempinimen omaavan henkilön identiteetti on aika selvä, sitä ei tarvitse erikseen kertoa.
"Olin vielä muutaman minuutin läppärilläni ja sitten sammutin koneeni." Tämä ei ole olennaista tarinan kannalta, jätä pois.
"Makoilin ja mietiskelin Jonathania." Missä päähenkilö makoili? Hän siirtyi yhtäkkiä rappusista makoilemaan... rappusillako hän makaa?
"Hetkinen, miksi mietin häntä. Se olikin suuri kysymys." Tässä ei esitetä kysymystä, vai onko kysymysmerkki unohtunut?
"En kai minä ollut! Se oli ensinmäinen ajatukseni." Ensimmäisen lauseen perään kuuluu kolme pistettä, jos jätät ajatuksen kesken: 'En kai minä vain ollut...' Tämä ajatus myös tuotiin ensimmäiseksi ilmi, joten sitä ei tarvitse kertoa seuraavassa lauseessa.
"Näni minä nyt siis ajattelen!" Outo ja turha lause. Jätä pois.

Nämä taas ovat hienoja kuvailuja:
"Viikko kerrallaan, ja sitten uudestaan."
"Silmäni ovat kuin sakeaa järvivettä ja kukaan ei ota niistä selvää."
"...ja silitin kissan silkkistä päätä."
"Toisella kädellään hän otti hellästi kinni leuastani pakottaen kohtamaan katseena."
"Nopeasti se oli ohi, mutta vastaus miellytti minua."

Hyvin lupaava nuori taimen :) Arvosana annettu kirjoittajan ikää vastaavasti.