Pitkälti samaa mieltä kuin haavanlehti. Todella mukava kertomus. Tulee vähän mieleen joku luontodokumentti, jonka sekaan voisi kuvitella itsensä. Paitsi että tässä ei ole mitään "tarvetta" dokumentoida asioita. Asiat vaan tapahtuu. Juuri tuo haavanlehden jo mainitsema kohta sitten todella täyttää tämän odotuksen. Annoin neljännenkin tähden, mitä aika harvoin annan näin yksinkertaisille tarinoille. Mutta tästä tuli hyvä fiilis. Vähän osuu myös johonkin epämääräiseen unelmaan siitä miten itsekin voisi joskus tulevaisuudessa koittaa elää. Tuskin tulee omalta osalta oikeasti toteutumaan, mutta aina voi sitten kuvitella ja kirjoittaa siitä.
Jos saa yhden kysymyksen esittää, niin onko tarinan nimellä joku erityinen merkitys? Kolmas kevät kuulostaa kivalta, mutta en osaa varmasti sanoa, mitä sillä tarkoitetaan. Ja jos ei ole mitään tiettyä merkitystä, niin hyvä nimi siis siltikin.
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Vähän pienellä jännityksellä odotin sitä kuinka näihin hieman erilaisiin kerrontoihin suhtauduttaisiin. Nämä ovat todella vanhimpia tallessa olevia tarinoitani, ja olen ujostellut näiden esiintuontia koska pääsääntöisesti kertomukset täällä perustuvat melkoisesti toiminnallisiin tapahtumiin.
Näitä enempi tunnelmaan rakentuvia olenkin pidellyt poissa täältä. No, ehkä Hermanni menee jo näihin mukaan.
Miellyttävä yllätys on ollut näiden kertomusten saama vastaanotto. Kiitos palautteen antaneille.
Kysyt tuon tarinan nimen perustetta.
Kolmas kevät on tavallaan liiteosa tuohon Hunajanväriset silmät tarinaan. Miehen kolmas kevät erakkona erakon mökillä.
Pohdin aikoinaan sitä, ehtiikö mies tuossa ajassa sopeutua olosuhteisiin niin, että pystyy lukemaan luonnonmerkkejä vaistonvaraisesti riittävällä tarkkuudella päätelläkseen muun muassa lintujen saapumisen.
Vaihtoehtojahan nimeksi olisi ollut siinä, monesko kevät olisi ollut menossa. Lähdin olettamaan niin, että mies joka yksin oli vaeltelemassa tuossa " Hunajanväriset silmät" tarinassa oli jo kokenut luonnonkävijä, ja sopeutunut tulkitsemaan luonnon omaa käsikirjoitusta, joten oppien täydentymiseen ei ehkä tarvittu pidempää aikaa.