 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Kaunis tarina, joka etenee sujuvasti. Teksti on kuitenkin välillä hieman töksähtelevää. Osittain sen tekee hyvin lyhyet virkkeet, jotka on pätkitty mielstäni omituisista kohdista. Esimerkiksi "Vierähti vuosia. Kunnes eräänä aurinkoisena ..." olisin laittanut pisteen tilalle pilkun. Tai: "Poika oli aina tiennyt. Miten tytön sai hymyilemään, vaikka tytöstä olisi ..." -> "Poika oli aina tiennyt miten tytön sai hymyilemään, vaikka tytöstä olisi ..."
Joitain peruskielioppivirheitä koskien sijamuotoja jne. löytyy myös.
"Kyyneleet eivät vähentynyt yhtään ovella seistessä." -> "Kyyneleet eivät vähentyneet yhtään ovella seistessä."
Malliksi muutamia muutoksia, jotka mielstäni parantaisivat tekstiä:
"Hänellä oli täydellinen tieto, kuka tuo vakavasti vahingoittunut mies oli." -> "Hän tiesi tarkalleen, kuka tuo vakavasti vahingoittunut mies oli."
"Kestän mieluummin lyhyen vihasi, kun olisin kestänyt sen valtavan surun, jos olisin ..." -> "Kestän mieluummin lyhyen vihasi, kuin sen valtavan surun, jos olisin ..."
"Tyttö ei voinut ymmärtää, kuinka poika ei ollut kertonut ..." -> "Tyttö ei voinut ymmärtää, miksi poika ei ollut kertonut ..."
Kannattaa lukea tekstiä läpi itse useaan kertaan. Jos on lukenut paljon kirjoja, niin huomaa kyllä omaa tekstiä lukiessa, missä "tökkii".
Harjoittelemalla eli kirjoittelemalla sujuvuus kyllä vähitellen paranee.
