 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka Satunnainenkirjailija!
Kirjoitat kauniisti mielikuvilla! Tekstisi vaatii paneutumista, mutta kertoo samalla, että olet panostanut siihen ajatuksiasi toden teolla! Kauniita mielikuvia!
Tuo alku. Olisi voinut melkein kuulla... Miksi vain melkein? Tuo koko ensimmäinen kappale on hieman vaikeaselkoinen, joskin kauniisti kirjoitettu. Mieti kielikuvia tarkkaan. Esim jos jokin porautuu johonkin kuin piikki, niin kuinka se voi samaan aikaan levitä ja hajota? :) Kenties se iskeytyi pöytään kuin vesi-ilmapallo tai vastaavaa.
Pilkuista sen verran, että ennen konjunktioita, kuten kuin, jolloin, jossa, kuten, ja, että jne. tulee aina pilkku (ja - sanan kanssa tosin tämä ei ole ihan näin yksinkertaista). Pilkuton teksti vaikuttaa hutiloidulta.
Ja pilkkujen tarkoitus on selkiyttää virkkeitä erottamalla lauseet toisistaan, kuten tuossa "...viiniä, sai Rosan...". Nyt kun pilkkua ei ole, jouduin palaamaan takaisin ja miettimään, että hei mitenkä tämä nyt menikään.
Mielestäni isoin yksittäinen puute oli pilkut. Kun virkkeen lauseet ovat yhdessä pötkössä, niin lukeminen ja tunnelma puuroutuu. Panosta näihin, niin hyvä tulee :)
Osaat kirjoittaa ja luoda tunnelmaa. Ehkä tuo pilkkujen puute tai jokin muu syy vaikutti siihen, että minun oli hieman vaikea löytää tekstin teemaa ja aihetta, mutta kenties kyseessä oli kaipuu ja uusi alku.
Eli kiinnitä huomiota siihen, että se mitä haluat lukijalle kertoa, erottuu selvästi kauniista ajatuksista.
Hyvää työtä!
Kiitos!
