 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moi.
Huomaan miettiväni seuraavaa. Minulle tuli varsin alussa tunne että nainen on menossa tapaamaan toista naista. Paljastat sen vasta lopussa mutta tunteeni vain vahvistui lukiessa ja lopun käänne ei yllättänyt. Mutta johtuiko se siitä että olit osannut hienovaraisesti tekstissä vihjailla lopputulemasta vai siitä että näitä lyhyitä tekstin pätkiä lukiessa on oppinut ennustamaan millä tavoin tekstit tapaavat päättyä? En osaa sanoa. Ja jos loppu ei yllätä, niin onko johtuuko se kliseestä vai mistä? Jätän pääteltäväksesi pidinkö lopusta vai en. :) HaHaa!
Kirjoitat kivaa tekstiä. Se ei jostain syystä tunnu tekstillä jota lukisin esimerkiksi kirjassa. En osaa sanoa miksi, mutta lukiessa tuli tunne kuin lukisi artikkelia aikakauslehdestä. Johtuuko se tekstin temposta vai mistä. Osaisinpa vastata itselleni.
Inhokkikohtani tekstissäsi oli toinen kappale.(Tämä on asia, joka on väistämättä tehtävä, ...) Se oli sitä ensilukemalla mutta myös toisella lukemalla, jolloin myös asiayhteyden näki eritavalla. Kirjoitat naisen motiivista tulevalle salaperäiselle teolleen. Mutta jotenkin valjusti. Toistelet elämää ja että nyt täytyy jotakin tehdä. Minusta tämä on tekstin epätyydyttävin anti ja motiivina tyhjä.
Toisessa kappaleessa on myös tekstisi eniteninhokkilauseeni: "Naiset luopuvat tuulipuvuistaan, miehet pitkistä hihoistaan." En osaa samaistua lauseeseen enkä yhdistää sitä kevääseen.
Pidän siitä miten olet kuvannut naisen hermostunutta odotusta. Se tarttui ainakin minuun. Mikä minusta ei onnistunut oli tuo tunnin hujahtaminen ravintolassa. Odottavan aika on pitkä ja jotenkin tuo tunti hujahti tekstissä lopulta aika nopeasti. Saattoihan se johtua tekstisi kepeästä luettavuudestakin.
Kiitos tekstistä. Olisin mieluusti lukenut tästä 500 sanaa pidemmän version ja erilaisen lopun.
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Kiitos kommenteista, hyviä huomioita, paras poistaa tuo inhokkikohta tuulipuvuista :D se nimittäin tökki jo itselläkin joten olisi silloin parasta jo kirjoittaessa tajuta vaan, että eipä oikein lähde.
Itse mietin aiemmin muokatessani, että ehkä kokonaisuus on vähän vaisu, tämä on ajatuksena alku jollekin tarinalle (siis tähän "sopiva" lopetuskappale on olemassa)jotain särmää tulisi saada tekstiin... mutta kiva saada kommentteja tähän kohtaan.
En minäkään miellä tätä tekstiä kirjaan, ehkä juuri johonkin lehteen lyhyeksi tarinaksi (jossa siis muitakin osia kuin tämä alku). Jospa se jotenkin sinullekin lukijana välittyi tavasta kirjoittaa, en tiedä :)
Kiitos hyvistä huomioista!