 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moi.
Erinomaisesti kirjoitettu, unenomainen, runonomainen(muutenkin kuin nuo runo-osat), mielenkiintoinen teksti. Olisi mielenkiintoista kuulla mitä olet kirjoittana itse ajatellut kun olet tämän kirjoittanut. Koska tämä on kirjoitettu jo jokin aika sitten, luulen että toiveeni kaikuu kuuroille korville mutta kuitenkin. Tämäntyylinen teksti ei varsinaisesti kuulu kirjahyllyni täytteeksi mutta tämä herätti kyllä ajatuksia. Jäin miettimään, pitäisikö ajatuksiani alkaa kategorioimaan järjellä vai tunteella. Syystä, että tekstissä on niin vahva lataus tunnelmassa ja toisaalta se on viestiltään niin kryptinen että minulle jää epävarma tunne tulkintani oikeellisuudesta lukijana.
Kaksi kohtaa(ainakin) tekstissä särähti silmääni.
- Elin, miksi elin? Mielestäni 'elin' sanan käyttö peniksestä saa kirjoittajan vaikuttamaan anteeksi pyytelevän ujolta. Joko kirjoitetaan peniksestä tai sitten kirjoitetaan tyylikäs kierto jossa koko sana vältetään. Elin ei sanana sovi tekstiisi eikä kenenkään muunkaan tekstiin.
- Voivottelu päähenkilön kaverin synnyttäessä ei mielestäni sopinut tekstin muuhun hieman etäiseen, ulkopuolisen katsojan näkökulmaan.
Mietin myös noiden runojen tarpeellisuutta... mutta toisaalta osaan kyllä perustella itselleni niiden läsnäolon.
Kiitos tekstistä. Pidin siitä kovin.
