 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka matilda!
Tässä on erittäin paljon miellyttäviä ja kertovia mielikuvia lyhyessä tekstissä!!! Hyvää työtä!
Alku on tosi tärkeä. Tämä liittyy samalla siihen, mitä täytyy kirjoittaa ja mitä ei.
"Seisoin ikkunan edessä ja katselin järvelle.".
Ajatukseni:
"Katselin ikkunasta järvelle.".
Eli jos ollaan jotenkin omituisessa asennossa ikkunan edessä, niin se kannattaa kirjoittaa, tai jos on esimerkiksi toisen kerroksen ikkuna kyseessä, niin sen voi kertoa.
Dialogin kuvailusta.
"" Miksen.", sanoit ja kohautit olkapäitäsi.".
Eikös tässä riittäisi:
"" Miksen.", kohautit olkapäitäsi.".
Eli liian usein dialogissa kuvaillaan sanoin, vastasit, kysyit ja sanoit taas. Ilmeiden ja eleiden kuvailu riittää, sillä tuo kyllä kertoo lukijalle kuka vastasi.
Kenties hiemaan vaivasi se, että jäi hämärään ketkä olivat sinä ja minä. Ei taustoja tai menneisyyttä, mitään sellaista mihin tarttua, mutta se ei haitannut liikaa.
Kiitos!
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Enpä ollut tullut ajatelleeksikaan, ettei ilmaisuja : sanoin, sanoit yms. tarvitse aina kirjoittaa dialogissa.
Tämä oli taas pätkä pidemmästä tarinasta,joten siksi en hoksannut selittää ihmisistä sen enempää. Tarinan nainen on vammautunut ja etsii omaa paikkaansa maailmassa, läheisyyttä ja suurta rakkautta, mutta hän inhoaa itseään niin paljon ettei anna kenenkään tulla itseään tarpeeksi lähelle. Siksi hän tempautuu mukaan sado-masokismi piireihin ja saa siellä tarvitsemaansa läheisyyttä ja välittämistäkin, ilman säälin tunnetta.
Yritän jatkossa selvittää taustoja vähän enemmän.