 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Heips! Mukava, kaunis ja tunnelmallinen novelli! Sopii kuin nakutettu tänne romantiikkakategoriaan!
Tarinasi nimi on kiitettävän ytimekäs vihje siitä, mikä on novellin pointtina. Kirjoitustapasi on erittäin kaunis ja sujuvasti luettavaa. Kuvailusi on erinomaista. Esim. "Hänen tummat kiharansa laineilevat villinä hänen kasvoillaan ja loppuvat vasta terävien poskiluiden kohdalle" ja "Unessani tanssin onnellisena hänen kanssaan auringonlaskuun ja hän pyörittää minua oranssien säteiden muuttaessa hiukseni punertavimmiksi kuin koskaan". Vautsi!
Itse tarina on sopivan naiivi ja sokerinen ja sisältää vieläpä opetuksen. Hyvä! Tässä kohdassa haluan vain pikkuisen nipottaa siitä, että jos mies oli päähenkilönaiselle tuntematon, niin tässä suhteessa ei voida puhua rakkaudesta. "Oikeastaan en ole ikinä rakastavani ketään näin paljoa, vaikka se tuntuu enemmän kuin tyhmältä". Jos voidaan puhua rakkaudesta, niin se vaatii jo toisen ihmisen syvempää tuntemista. Jotta opitaan tuntemaan toinen ihminen huolella, se vaatii vuosien työn. Rakastava rakastaa toista kokonaisuutena, myös tämän ikävämpiä puolia, jolle ihastunut sulkee silmänsä. Siispä tässä tarinassa termi "ihastus" on se oikeaoppinen valinta. Ihastunut näkee toisen ruusunpunaisten lasien läpi ja kiinnittää huomionsa enimmäkseen pinnallisiin seikkoihin, kuten novellin päähenkilö. Vaikka novelli on romantiikkakategoriassa, itse vaihtaisin "rakkaus"-sanan sanaan "ihastus", joka on realistisempi ja ei häiritse niin paljoa. :D
En näe tässä novellissa juurikaan mitään ongelmia. Ainoastaan kappalejaot ovat turhan tiiviitä. Niitä voisi hioa vielä vähän selkeämmiksi.
