 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Pidin tästä novellista. Tunnelmointi on hyvää ja dialogi tarinan ratkaisevassa asemassa. Tarinakaan ei ollut kovinkaan perinteinen, josta tulee ehdottomasti plussaa. 77 Kynttilää on novelli, josta löytyy moniakin mielenkiintoisia piirteitä.
Aluksi Touko. Annat vinkkejä siitä, minkä ikäinen hahmo voisi olla. Jos kumppanina on Helga, niin oletettavasti Touko on vähän vanhempi herra. Minusta oli siksi vaan jännä ratkaisu, että Touko pelaa videopelejä ja käy joogassa (stereotyyppisesti nuorempien ihmisten hommaa). Mutta mikäs siinä, ilmeisesti haluat antaa Toukosta nuorekkaan vaikutelman/ kuvan, että tämä haluaisi olla nuorempi.
Helgan hahmossa yllätyin loppuratkaisusta. Erikoista, että lähes kahdeksankymppinen ihminen haluaa eroa - mutta eihän sekään mitään mahdotonta ole.
Mietin vähän vaan Helgan repliikkien aksenttia. Naisen avausrepliikki on: "Min vituttaa toi sin joogahippelyi" mutta myöhemmin "sin"-muoto muuttuu "sinuksi" ("...sinua ymmärtämään", "muistaakseni sinut"). Jokin siinä töksähtää. Helgan puhetapaa voisi siis vielä vähän hioa.
Kerronta on selväpiirteistä ja ytimekästä. Tykkäsin ensimmäisestä kappaleesta, se oli jännä ratkaisu. Kuvailet hienosti Mustan Ritarin matsia lohikäärmeen kanssa. Olisin kaivannut pikkuisen lisää tunnelmointia sekä hyvien hahmojen avaamista, mutta menee se tarina näinkin.
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Juttelin suurimmalta osin tuohon Jästipään kommenttiosioon tarinan pääkohtia.
Mutta tuosta dialogista sen verran, niin mulla oli erilailla tuo "sinuksi", mutta se tuntui oudolta ja jätin sen tuohon muotoon. Näillä näkymin menee tuo Helgan dialogityyli vaihtoon.
Niin, ja tuossa Jästipäälle sanoin kirjoituskisasta, jonka sivumäärä oli max 3. Joten senkin takia melko lyhyt. Tosiaan omasta mielestänikin tarina seisoo hyvin noinkin lyhyenä.