Johdanto
Tarina kertoo siitä, miten pahojen avaruusolioiden valtakunta koittaa hävittää hyvien olentojen maailman. Maailmankaikkeus on jo pimeyden voimien hallussa. On vain ajan kysymys, että koska paholaiset saavat kaikki olennot tuhottua ja käännytettyä puolelleen. Pimeässä aikakaudessa prinssi Joakim hoitaa pelastustehtäväänsä. Aikakausi muistuttaa keskiaikaa. Ihmisten vaatetus, raakuus ja uskonnollinen kiihkoilu muistuttavat keskiajan henkeä. Tarinasta tekee nykyaikaisen ainoastaan korkeasti kehittynyt teknologia. Aikakone yllättää lukijan. Avaruusolioiden teknologia tekee tarinasta nykyaikaisen science fiction kertomuksen. Tarinan viesti on se, että teknologia, robotit ja pahuus kulkevat käsi kädessä. Teos kuvaa tulevaisuuden uhkaa, jossa robotit kääntyvät ihmiskuntaa vastaan. Pelastaako prinssin valon miekka hänet ja hänen kansansa tuholta ufo aluksessa? Ihmisrodun rakkaus ja älykkyys vievät voiton ufojen häiriintyneeltä käytökseltä.
Luku 1 Prinssin painajainen
Aamu sarastaa prinssi Joakimin valtakunnassa. Valtakunta sijaitsee maassa nimeltä Arelandia. Arelandia sijaitsee Maata muistuttavalla planeetalla. Hän nukkuu yksin linnansa makuukamarissa. Hän kuorsaa sikeässä unessa. Hän kuulee käen kukkuvan ikkunalaudallaan.
Prinssi näkee unta vanhemmistaan. He kuolevat hänen unessaan. Joakim näkee heidän hukkuvan joen virtaan. Hän seuraa sivusta heidän päidensä vajoamista veden alle. Näky ahdistaa häntä. Hän herää omaan tuskaiseen karjuntaansa.
Herääminen helpottaa hänen oloaan. Hän rauhoittuu tajuttuaan olevansa makuuhuoneessa. Kukaan ei ole oikeasti kuollut. Hänen vanhempansa katosivat seitsemäntoista vuotta sitten. Prinssi ei silti usko heidän olevan kuolleita. Hän uskoo heidän karanneen jonnekin valtakunnastaan. Hän toivoo heidän vielä palaavan takaisin.
Hän aikoo lähettää palvelijan tiedustelemaan vanhempien olinpaikkaa. Joakimia ovat painajaisunet vaivanneet viime aikoina. Ne ovat saaneet hänet tekemään asioille jotain. Hän aikoo ottaa selvää isästä ja äidistä. He rakastavat häntä suuresti. Prinssi on kuningasparin ainut lapsi.
Prinssi tuijottaa ikkunan holvikaarta. Kivisen seinän valkoisuus saa hänen ihonsa menemään kananlihalle. Hän toivoisi seinän olevan maalattu persikan väriseksi. Valkoinen on kuoleman väri. Hän ajattelee. Häntä puistattaa.
Hän nousee ylös vuoteestaan. Hän siirtyy ikkunan eteen. Maisema on yhä hämärän peitossa. Tähdet ja kuu valaisevat pimeää taivasta. Taivas on tuhkan värinen. Hän erottaa vuorten ääriviivat himmeässä valossa.
Hän huokaisee. Vuorten takana häämöttää naapurimaan valtakunta. Siellä asuu useita hyviä haltijoita. Joakim kaipaa haltioiden seuraa. Häntä pelottaa avaruusolijoiden jatkuva tarkkailu. Hän tuntee niiden katseet sisimmässään. Oliot tarkkailevat häntä Kuusta ja tähdistä käsin. Ne tahtovat tuhota hänet ja hänen maailmansa ja ystävänsä. Joakim vihaa olioita koko sydämestään. Ne yrittävät pakottaa hänet palvomaan itseään.
Oliot ovat suoneet hänelle yliluonnollisia kykyjä. Siten, ne aikovat voittaa prinssin puolelleen. Sen tehtyään, ne käyttävät häntä hyväkseen. Ne koukuttavat hänet valtaansa antamalla hänelle yliluonnollisia kykyjä.
Joakim on tehnyt parhaansa taistellakseen olijoita vastaan. Hän on kerran sivaltanut yhdeltä oliolta pään pois. Siitä eivät olion toverit tykänneet. Muukalaiset uhkasivat surmata Joakimin sen jälkeen. He tahtoivat näin kostaa toverinsa kuoleman.
Joakim tajuaa olioiden pitävän toistensa puolia. Ne ovat sodassa ihmiskuntaa vastaan. Ne liittoutuvat pelkästään kaltaistensa hirviöiden kanssa. Joakim pelkää valkoisia olioita enemmän kuin ketään. Niiden mustat silmät eivät sisällä lainkaan empatiaa. Silmien katseen takana elää kylmän laskelmoiva mieli.
Joakimin onneksi, pappi-Nikolaus lohduttaa häntä. Hädän keskellä, pappi suo hänelle ymmärrystä kaikissa asioissa. Joakim pitää Nikolausta henkisenä isänään. Nikolaus vannoo pojalle sen, että avaruusoliot varastivat hänen vanhempansa.
Nikolaus anelee Joakimia pelastamaan kuninkaan ja kuningattaren heidän kynsistään. Nikolaus uskoo kuningasparin olevan avaruusaluksessa Maan ulkopuolella. Hän kertoo saman uutisen papillekin.
Joakim tahtoisi auttaa vanhempiaan. Hän ei vain tiedä, että miten hän tekisi sen. Nikolaus valaa häneen rohkeutta päivittäin. Joakim uskoo papin olevan oikeassa. Jotain hänen oli tehtävä vanhempiensa eteen. Heidät on löydettävä elävinä tai kuolleina. Joakim ja Nikolaus pelkäävät pahinta. Nimittäin sitä, että heidät oli surmattu. Oliot ovat kaiken ilkivallan alku ja juuri.
Ne pystyvät sabotoimaan ihmisten mieltä ja ruumista. Ne ohjaavat ihmisiä aivan kuin tietokone robotteja. Aluksiin kaapatut ihmiset kokevat unohtumattomia kauheuksia. Heihin upotettaan mikrosiruja. Niiden avulla, oliot seuraavat vankiensa olinpaikkaa. Olioiden teknologia on korkeasti kehittynyttä.
Se hämää monia uskomaan aluksi, että oliot tahtovat ihmisille hyvää. Oliot voittavat ihmiset puolelleen lupaamalla heille valoisamman tulevaisuuden.
Olioiden tekemät ihmiskokeet paljastavat kuitenkin karun todellisuuden. Oliot ovat ihmisvihaajia. He pitävät ja kohtelevat ihmisiä koe-eläiminä. He tekevät ihmisillä ja eläimillä kuolettavia kokeita. Niissä uhrit kärsivät usein henkistä ja fyysistä kipua. Joakim on kuullut näistä kauheuksista. Hän ei ole uskoa korviaan. Ei ennen kuin hän on nähnyt todellisuuden omin silmin.
Vielä Joakim on säästynyt olioiden vitsauksilta. Kukaan niistä ei ole kajonnut häneen käpälillään. Hänen nahkansa on säästynyt ehjänä. Joakim pelkää silti pahinta. Hän osaa odottaa olioiden yllätyshyökkäystä. Ne tahtovat saada hänen mielensä kääntymään häntä vastaan. Ne voivat käydä häneen käsiksi, milloin vain, missä vain.
Hänen uskonpuutteensa johtuu olioiden vaikutuksesta. Ne ovat saaneet hänen mielensä kääntymään puolelleen. Ne ovat tehneet hänestä yliluonnollisen robotin. Joakimin selässä on mikrosiru. Hän joutui olioiden panttivangiksi kolmevuotiaana. Hänen vanhempansa eivät selvinneet hyökkäyksestä elävinä. He jäivät olioiden tapettavaksi ulkoavaruuteen.
Ainoastaan Joakim sai palata takaisin kotiinsa Maahan. Hän ei nähnyt vanhempiaan enää sen koommin. Hänestä huolta pitivät kamarineidot ja lastenhoitaja. Prinssin sydän takoo yhä lujasti hänen rinnassaan. Hänen sydämensä on aitoa lihaa ja verta. Oliot aikovat pian asentaa keinotekoisen robotti sydämen sen tilalle. Näin tehdessään, ne tahtovat Joakimin säilyvän hengissä tavallista pitempään.
Prinssi ei tahdo luopua hänen sydämestään. Hän ajattelee sen pitävän sisällään kaikki hänen tunteensa. Hän pelkää tunteidensa katoavan sydämen vaihdon ansiosta. Hän pelkää tulevansa hulluksi, tunteettomaksi ja itsetuhoiseksi. Hän pelkää satuttavansa läheisiään.
Mikrosiru hänen selässään on merkkinä hänen panttivankeudestaan. Muuten siru ei onnistu tuhoamaan hänen persoonaansa. Se on pelkkä jäljitin. Avaruusoliot ovat taitavia lääketieteen pioneereja. Ne pystyvät tekemään uskomattomia leikkauksia ilman että uhrit kuolevat.
Joakim pelkää niiden aiheuttamaa kipua ja tuskaa. Hän ihmettelee sitä, että mistä oliot ovat imeneet kaiken tietonsa. Niiden heimo näkyy olevan ihmiskuntaa edellä tieteen saavutuksissa. Ne ovat ainoastaan älyllisesti meitä lahjakkaampia.
Prinssi huomaa valon miekan lepäävän sohvalla. Hän menee sen luokse. Hän tarttuu kahvaan. Joakim kohottaa hohtavan miekan ylös. Hän katsoo ihaillen sen välkehtivää hopeista peili pintaa. Tämä on minun aseeni. Minä silvon tällä miekalla jokaisen vihollisen pään irti. Hän tuumii.
Kukaan ei anna minulle tekoani anteeksi. Avaruusoliot ovat aivan kuin jumalia. Ne ohjaavat kaikkeutta älyllään ja teknologiallaan. Minä aion silti surmata ne kaikki. Ne eivät tunne ihmistä eivätkä välitä. Ne ovat vihollisiamme ainaisesti.
Joakimin sydän puhuttelee häntä. Hän tietää sydämensä olevan oikeassa. Hänen sydämensä ei petä häntä. Ei, ennen kuin sen tilalle on vaihdettu uusi sydän. Valon miekka riittää surmaamaan avaruusolion. Oliot eivät ole kuolemattomia. Joakim tiedostaa sen. Hänen tietonsa riittää surmaamaan oliot yhden kerrallaan. Hän luottaa tietoonsa ja vihaansa.
Aurinko nousee. Joakim on nukahtanut sohvalle. Valon miekka lepää hänen sylissään poikittain. Sen suojeleva valo ympäröi prinssin halona. Viholliset eivät erota hänen hahmoaan suojelevan kentän ansiosta. Yhtäkkiä, palvelija astuu kamariin. Hänellä on uutinen kerrottavana. Palvelija yskäisee. Joakim herää siihen.
”Anteeksi, herätinkö minä teidän ylhäisyytenne?” Palvelija kysyy.
”En minä tiedä. Taisin nukahtaa hetkeksi. Mitä asiaa sinulla on kerrottavana?” Joakim vastaa.
”Minä tulin kertomaan teille salaisuuden. Teidän vanhempanne on löydetty kuolleina. Heidät oli tuotu linnan puutarhaan viime yön aikana. He löytyivät paviljongista makaamasta penkillä.”
”Voi miten ikävä uutinen. Missä he nyt ovat?”
”Kellarissa. Minä käskin vartijoiden kantaa ruumiit peruna kellariin.”
Palvelija kääntyy. Hän poistuu olohuoneeseen. Joakim tuijottaa hänen selkäänsä. Prinssillä on ontto tunne. Aivan kuin osa hänestä olisi kuollut suru-uutisen myötä. Hänen tekee mieli itkeä. Hän painaa kasvot käsiinsä. Hän itkee hetken ennen siirtymistä kellariin.
Hän menee kellariin yksin. Palvelija on sillä aikaa olohuoneessa. Joakimin sisäinen ääni varoittaa häntä. Se kertoo hänelle siitä, että jokin on vinossa. Hänen luottamuksensa on petetty. Palvelija aikoo valehdella hänelle vanhempiensa kuolinsyyn. Joakim ei luota palvelijoihin. Hän uskoo ufojen palkanneen heidät alaisikseen jo kauan sitten. Palvelijat ovat oikeasti vakoojia.
He eivät aio eivätkä tahdo auttaa häntä mitenkään. Ainut asia, joka voisi auttaa Joakimia, on Aikakone. Hän muistaa paikankin, missä se sijaitsee. Hän voisi matkustaa menneisyyteen Aikakoneen avulla. Hän voisi vierailla menneisyydessä ja muuttaa tapahtumien kulkua. Hän voisi pelastaa vanhempiensa hengen.
Hän on ennenkin pohtinut aikamatkan tekoa. Hän on kuullut tarinoita ihmisistä, ketkä ovat vierailleet eri aikakausissa. Häntä ei pelota astua Aikakoneen sisälle. Aikakoneen keksijä asuu koneen lähellä. Kone sijaitsee metsän keskellä. Se on kokonaan havupuiden ympäröimä. Keksijä on kuusikymmentä vuotias mies nimeltä Gerhard Dusk.
Prinssi saapuu kellariin. Näky hänen vanhemmistaan saa hänet itkemään jälleen. Hän vajoaa polvilleen kahden ruumiin viereen. Ruumiit lepäävät vierekkäin yhdellä leveällä pöydällä. Kuningattaren käsi on kuninkaan kädessä. Heidän ihonsa on kalpea ja harmaa.
He näyttävät siltä, kuin he olisivat nukkuneet pois. Joakim tietää silti taustalla piilevän synkemmän syyn. Hän uskoo ufojen tappaneen hänen vanhempansa. Oliot ovat saattaneet tukehduttaa tai myrkyttää heidät. Kahdessa ruumiissa ei näy ulkoisen väkivallan merkkejä.
Joakim ottaa käteensä äitinsä käden. Käsi lepää rauhassa pöydällä prinssin puolella. Hän suutelee kuningattaren valkoista kättä. Prinssi vuodattaa kristallin kirkkaita kyyneliä silloin. Hän hyvästelee vanhempansa suutelemalla heidän otsiaan. Mitä ne oliot ovat teille tehneetkään, minä kostan sen niille. Minä vannon, että minä kostan teidän kohtalonne vihollisillemme!
Prinssin sydän huutaa tuskissaan. Hänen tekee mieli huutaa apua. Apua ei ole saatavilla. Hän on ainut, kuka voi auttaa häntä ja hänen ystäviään selviämään. Joakim laskee äitinsä käden omastaan. Hellästi, hän asettaa kuningattaren käden rinnan päälle. Prinssi on uupunut surtuaan iltapäivän. Turtuneena, hän vajoaa sohvalle olohuoneessa.
Hän hautaa kyyneleiset kasvonsa tyynyyn. Palvelija kantaa hänelle kupillisen teetä. Teekuppi lasketaan sohvan viereiselle pöydälle. Joakim ei suostu juomaan siitä. Hänellä on paljon tuskaa rinnassaan. Hänen olonsa on raskas ja surullinen.
Palvelija on sama, kuka kertoi hänelle suru-uutisen. Miespalvelija tuijottaa Joakimia hänen nukkuessaan. Palvelijan kasvoille leviää hymy. Säälivänä, hän tuijottaa Joakimin nukkumista. Joakim näkee taas painajaisia.
Unissa, hän kohtaa avaruusoliot, ketkä sieppasivat hänen vanhempansa. Oliot uskottelivat prinssille kauan, että vanhempien kuolinsyynä oli hukkuminen. Joakim tiesi niiden aina valehtelevan hänelle. Hän astuu avaruuslaivaan valon miekkaa pidellen käsissään. Sen terällä, hän aikoo surmata oliot. Ne ilmestyvät pian hänen eteensä jostain pimeän keskeltä.
Ufojen lentävä lautanen on ulkopuoleltaan valaistu. Sen säteilemä valo on sokaisevaa. Joakim näkee nyt ensimmäisen kerran aluksen sisälle. Siellä on pilkkopimeää lähestulkoon. Käytävän lattiassa kulkevat valo raidat molemmin puolin. Valot osoittavat kulkuväylän rajat. Koko aluksen läpi leikkaa leveä käytävä. Sen molemmilla puolilla on huoneita. Eri huoneissa on erilaisia asioita. Osa huoneista ovat leikkaussaleja. Valvomot taas sisältävät tietokoneita.
