Automaatiosuunnittelija Jain Nathan makasi sairaalassa koomassa.
Nyt hän oli heräämässä, ja oli hieman pökerryksissä.
"Jain Nathan, kuuletko minua" Kuului rauhallinen ääni.
Jain avasi silmänsä ja katsoi lääkäriä. Kurkkuun koski.
Hän yritti tunnustella sitä mutta käsi tuntui painavan sata kiloa.
Kuten jokainen muukin raaja. Vain pää vähän liikkui.
Hän näki katossa vihreänä hehkuvan systeemin, ja tiesi silloin että
rimpuilu on ihan turhaa- tuo hehku jotenkin kumoaa aivojen
lähettämät sähköiset käskyt isoimmille raajoille.
Lääkäri odotti kunnes Jain rauhoittui ja jatkoi äärettömän rauhallisella äänellä:
"Jouditte liikenneonnettomuuteen, loukkasitte molemmat jalkanne.
Ne ovat nyt parantuneet. Mutta olitte koomassa kaksi kuukautta,
joten olo voi olla hieman tokkurainen. Ymmärrättekö minua?"
Jain ymmärsi kyllä. Ja ymmärsi että tuo lääkäri oli hänen kehittämä robotti.
Sitä mallia, jotka YK tilasi määrittämään aivojen suorituskykyä.
Ihminen ei siihen pysty, koska tietää että sen mukaan valitaan
ketkä saavat jäädä elämään tälle ylikansoitetulle planeetalle ja
ketkä jauhetaan seuraavalle sukupolvelle ravinnoksi.
Jainin sisällä tapahtui kolme asiaa: adrenaliinihyöky, joka laittoi
aivot toimimaan yli sataprosenttisesti. Huuto, joka ei tullut ulos.
Sekä vaistomainen pakenemisreaktio.
"Perkele minut on langattomasti sidottu sänkyyn! Ei pääse..
Mutta miksi huutoni ei kuulu? kurkku...tietysti - saatanan robotti...
Mutta sehän jäi kesken. Minä en kerennyt ohjelmoida
sitä että se osaisi ottaa olosuhteet huomioon,
sitä että onko ihminen täydessä vireystilassa. Nyt olen hereillä
enemmän kuin koskaan ja aivoni toimii varmasti paremmin kuin kellään
ja hittoako ne minua tutkii...robotti..kaksi kuukautta.
Robottiprojektin aikataulu oli..Dead-line meni jo.
Robotit piti luovuttaa- no perkele tietysti joku tunari on
luovuttanut ne keskeneräisenä kun tuo istuu tuossa edessäni ja.."
Ajatus katkesi kun robotti aloitti puhumaan.
Jain hätkähti- muisti nämä itse ohjelmoimansa sanat:
"Olemme määrittäneet aivojenne tehokkuuden ja
se on huomattavasti alle keskiarvon.
Koomassa ollessanne maapallolle on syntynyt 9405 ihmistä.
Koska planeettamme resurssit ovat rajalliset, joudumme näinollen
valitettavasti lopettamaan 9405 ihmistä- ruokaa ja elintilaa
ei yksinkertaisesti riitä yhtään yli kymmenelle miljardille."
Robottilääkäri nousi ja painoi jotakin laitteesta,
josta lähti letku jonka toinen pää meni Jainin kyynärpäähän.
Jain tunsi että jotain tapahtuu. Lääkäri istui ja katsoi silmiin.
"Yhdistyneiden kansakuntien tuomioistuin
on päättänyt lopettaa teidät Jain Nathan.
Perusteluna aivojenne tehokkuuden putoaminen alle keskiarvon,
ja että työssänne tarvitsisitte nimenomaan aivojanne.
Päätös on lopullinen eikä siitä voi valittaa.
Yhteiskuntamme kiittää elämästänne ja työpanoksestanne.
Hyvää matkaa tuonpuoleiseen."
