Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

PDF Tulosta Sähköposti
QR-Code dieser Seite

Velho

Tyttö istuu penkillä kyynelten valuessa poskilta. Tytön hiukset ovat letitetty, mutta toisesta letistä on pudonnut nauha ja se on purkautumassa. Hänen aiemmin kaunis punainen mekkonsa on nyt aivan riekaleina. Taivaalla paistaa kirkas aurinko, mutta tyttö ei sitä huomaa vaan tuijottaa mutkikasta soratietä. Velho katselee tätä talonsa ikkunasta miettien päänsä puhki, miten hän voisi piristää tätä särkynyttä tyttöä? Aiemmin niin kaunis, mutta nyt pilalla. Ennen velho nautti suuresti katselleessaan tytön leikkivän puisella hevosella, mutta nyt hevosesta ei näy jälkeäkään. Tytön äiti on kuollut ja jättänyt tämän yksin maailmaan. Tyttö ei edes liikahda velhon astuessa mökkinsä ovesta kirkkaaseen ulkoilmaan. Yhä kyyneleet vain valuvat kun velho kyykistyy tytön eteen.

''Mikä sääli ,että näin kaunis ja hento enkeli on muuttunut aivan mustaksi.'' Velho sanoo asettaen ryppyisen kätensä tytön polvelle.

Viimein tyttö kohottaa itkuiset silmänsä ja katsoo velhon kasvoja. Velho pyyhkii hopeisen kyyneleen tytön silmäkulmasta hymyillen.

''Mitäs sanoisit, jos sinun ei tarvitsisi enää koskaa tuntea kipua tai olla yksin?'' Velho kysyy silittäen tytön vaaleaa päälakea.

Tyttö nielaisee äänekkäästi ja katsoo velhoa toiveikkaasti.
''Hyvä herra en tiedä mitään parempaa kuin tarjouksesi. Miten on mahdollista olla tuntematta tätä tuskaa, jonka minä tunnen?''

Velho nousee seisomaan ja viittoo tytön mukaansa tälle vastaamatta.

.



Velho katsoo tyttöä hymyillen. Enää tämä ei itke, hiukset ovat kauniisti letitetyt ja vanha punainen mekko on vaihdettu uuteen kultaiseen. Tytön kädet lepäävät tämän sylissä tämän istuessa levollisesti. Velho astahtaa askeleen taaksepäin ja ihailee työnsä hedelmiä. Hän nostaa tytön syliinsä ja asettaa tämän hyllylle.

''Niin kaunis. Sinun ei tarvitse olla enää koskaan yksin.'' Velho ihailee katsellen tyttöä, jonka aika on pysähtynyt.

Hän on nyt kaltaistensa joukossa. Yksinäisten lasten, jotka hän on pelastanut. Lasten joiden suru on heidät hukuttanut ja velho ottanut siipensä suojaan.

''Minun kauniit nukkeni.''

Arvostelut

Käyttäjien arvostelu: 3 käyttäjä(ä)

Arvosana 
 
3.2  (3)
Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
Velho 2018-05-07 07:27:56 J.D.Sund
Arvosana 
 
2.5
J.D.Sund Arvostellut: J.D.Sund    May 07, 2018
Top 50 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut
Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
Velho 2018-05-02 08:13:48 Arska
Arvosana 
 
4.0
Arska Arvostellut: Arska    May 02, 2018
Top 10 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Aivan upea tarina ja siihen herkkä sadunomainen toteutus. Jos tämä olisi tuolla "Sadut" kategoriassa, niin sielläkin varmasti omalla paikallaan.

Kieliasultaan puhdas ja hyvin toteutettu. Minä en havainnut kirjoitusvirheitä, enkä niitä etsinytkään. Kertomus nielaisi minut matkaansa aivan alkumeteiltään.

Niin, olisiko tämän pitänyt olla pidempi? vaikea sanoa, sillä joskus toimiva tarina on juuri parhaimmillaan näin lyhyenä. Silloin, kun kirjoittaja on saanut sanottua kaiken haluamansa, ei enempää tarvita.

Minä tykkäsin tästä.




Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
20
Report this review
Velho 2018-05-02 07:15:32 Korpi
Arvosana 
 
3.0
Korpi Arvostellut: Korpi    May 02, 2018
Top 500 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Pidän ideasta paljon, mutta olisi hyvä, jos olisit kirjoittanut hieman pidemmin. Mielestäni hyvää tekstiä voi kirjoittaa aina pitkästi. Jotenkin jännitys säilyisi edemmän, jos asioita ei vain tapahtuisi peräjälkeen.
Tosin toki tämä toimii myös tällaisena pienenä tarinana.
Ei tässä hirveästi ole kirjoitusvirheitä, mutta pari huomiota:
''Mikä sääli ,että näin kaunis ja hento enkeli on muuttunut aivan mustaksi.'' Velho sanoo asettaen ryppyisen kätensä tytön polvelle. Ainakin, tuon pitäisi olla näin, "Mikä sääli, että..."

Olisi myös hienoa nähdä syy, seuraussuhteita. Esimerkiksi tuon äidin kuoleman jälkeen voisi tulla, "Enää kukaan ei ole letittämässä tytön hiuksia samalla tavalla kuin tämän äiti".
Olisi myös ollut hienoa nähdä, miten velho sai tytön kasvot niin kauniiksi ja ilman surua? On hyvä jättää aukkoja, mutta joskus ihmistä jää vain häiristsemään, jos hän ei saa täytettyä aukkoja. Käyttikö velho jotain taikaa, jos käytti niin millaista. Oliko kyseessä liemi?
Joka tapauksessa pidin tästä tekstinpätkästä.


Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
10
Report this review
 
Powered by JReviews
 
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS