 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Olipas kyllä erikoinen tarina - viihdyttävä sellainen! 'Maissioliot' sai minussakin pienen hymynsivalluksen aikaan :)
Lippuja kyllä tuntui olevan ehkä muutama tuhatkin liikaa... Pahvilaatikollisia siellä ja täällä ja aina tuppaa lisää tulemaan ovista, ikkunoista ja postilaatikoista. Alku oli mielenkiintoinen ja ensimmäinen lause sai aika hyvänkin fiiliksen koko tarinan alulle.
Ihmettelin hieman, miksi sukulaiset ja naapurit olivat yhtäkkiä niin ystävällisiä ja huolehtivaisia. Päähenkilö tuntui elävän niin lippumaailmassaan yksin ja ainoana, eikä häntä kiinnostanut ulkopuolinen maailma tippaakaan.
Kielenkäyttö oli muutamissa kohdissa aika töksähtävää, kun taas joissain kohdissa oikein sujuvaa ja luontevaa. Juonellisesti tarina oli hauska ja loppuhuipennus oli hieno!
